En haluu miettiä mun tulevaa, elän tänään ja kaiken muun koitan unohtaa. En pysty paeta, silti aina huominen saa mut jälleen kiinni ja taas mä ajattelen sitä "sama kehä päiväst toisee, mitä jos tää on se viimenen?"
Mä en oo onnellinen enkä tiedä miten kauan tätä jaksan. Eteenpäin on silti aina mentävä vaikken tiedä mihin mennä. Tiedän että aikani täältä lähteä voi olla lähellä.
Mieti tarkkaan mitä sä sanot. Jos sä luulet seisovas ni kato ettet kaadu. Mä en oo tullu tänne tuomitseen ketää. Enkä mä syyllistä sua mitenkää. Mä vaan kehotan ja varotan: Mieti ennenku sä valitset sun tiesi ja minne sitte vieki.
Meil on vastuu meidän omista sanoista. Hei ota kivi käteen. Heitä. Jos sä olet täydellinen. En tiedä mitä ajattelet nyt ja miten sun elämäs on tähän asti menny.
Tunnen kylmän tuulen kasvoillani. Mä koitan suunnistaa. Sadepilvet saavat minut alas painumaan. Taas jälleen uudestaan ne vievät mukanaan. Tahdon juosta kauas pois pilvet taakse jättäen, nähdä miten valo voittaa synkimmänkin pimeyden.