Jokaisella omat ajatuksensa, omat ongelmansa, omat rakkaansa.
Minullakin.
Joskus vain haluaisi saada kunnolla puhuttua asiat, jollekkin, jollekkin johon oikeasti luottaa, jolle voisi uskoa elämänsä. Mutta kellä sellainen oikeasti on?
On virhe patoa asiat sisäänsä, se vain pahentaa tilannetta. Itkua on enemmän, kipua on enemmän, tuskaa on enemmän.
Apua.