Vittu mikä valittaja musta on tullu.. mikään ei oo hyvin koskaan.. Vanne kiristää päätä niin paljon ettei mitään järkee.. Oikeesti tuntuu siltä et oon niiin vitun yksin ja et missään ei oo hyvä olla..Eniten kirpaisee ku must tuntuu et oon menettäny eron myötä kaverit mist kerkes tulla mulle tosi tärkeit ihmisiä.. etenkin yks niist joka jakso tukee ku alku taival takkuili.. :( Se varmaan tekee tän olon et tuntuu et seinät kaatuu päälle kun oon hetkenkin paikoillani.. Yks henkilö saa mun olon tasaantuu(nimeltä en kehtaa mainita) mut kyl se ihminen sen itse tietää,sen luona ja sen kanssa mä viihdyn ja kiitos sulle et jaksat mun hölmöt jutut ja napinat kuunnella.. Mut... En ilmeisemmin oo okei kaikkien juttujen kanssa mitä on käyny.. Joku kipee juttu pitäs ottaa esille ja puhuu jos mä vaik sitten saisin itteni taas tasapainoon.. Ja toiseksi on ihan vitun vammasta valittaa tänne mut en mä voi ilman itkua näistä jutuista puhuu ja itkeminenhän on homojen hommaa.. :D
Kiitos kaikille jotka/joille oon kertonu ja jotka on ymmärtäny ja kuunnellu mua.. Te ootte ne tärkeimmät ja te tiedätte sen!<3