Vain tahroja paperilla älä siis suutu, ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se, että meillä oli retkemme,
eikä se, etta meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkään, se eteenpäin työntää älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme, aha
Muista, että meillä oli hetkemme
Sä kävelet käsi kädessä mua vastaan,
juttelet kasvot sädehtien sen toisen mulkun kanssa.
Sä huomaat mun katseen, annat pienen nyökkäyksen,
mä vastaan samal tavalla, vaik oon ihan paskana.