• Pidin siitä, mistä kerroit: ihmisestä, joka halusi muistoksi talon.
Pidän siitä, miten kerrot asioita, tunteita.
Pidän siitä, mitä teet: teet sen kauniisti ja hyvin.
Sinä yllätät kaikki, paitsi ne, jotka tietää.
• Olemisen riemu ei ravistele olkapäitä.
Runoilijan kehto ei ole ruusuista tehty koskaan.
Hiljaisuuden huntu ei milloinkaan petä kuulijaa.
Mikä nämä yhdistää? Rakkaus suureen elämään.
• Turhanpäiväinen älykkyys syö ihmistä rotan lailla.
Miten kaikki voi olla valmista, kun ei ole edes tehty mitään?
Miten niin jalat maassa? Oletko nähnyt kenenkään kävelevän ilmassa?
Pidän sinusta, siinä kaikki. Pitääkö se todistaa tuhansilla sanoilla?
Miten kaikki voi olla valmista, kun ei ole edes tehty mitään?
Miten niin jalat maassa? Oletko nähnyt kenenkään kävelevän ilmassa?
Pidän sinusta, siinä kaikki. Pitääkö se todistaa tuhansilla sanoilla?
• Valoa ja pimeää, ei siin ole mitään luonnotonta.
Kummassakin laulussa hyvä tunne kasvaa ja kasvaa.
En pidä siitä, että siirtyminen vaatii mahtavia tekoja.
Sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään.
Tuli ikävä vesisadetta.