IRC-Galleria

älkää lukeko jos ei kiinnosta, piti päästä purkamaan ajatukset jonnekkin.

omituinen olo kun aloin taas ajatella. tällä kertaa jotain niinkin pinnallista kuin pukeutumistyyli. sillä saralla mulla on jonkinlainen kaksoiselämä;
koulussa olen ihan tuiki tavallinen ihminen tuiki tavallisine vaatteineen, ei meikkejä, ei mitään. olen vain ihan tavallinen, harmaata massaa.
kun taas jos lähden ihmisiin, ulkoinen olemus muuttu aikalailla täysin. vaatteissa paljon mustaa, kajaalit, hattu päähän yms.
ensin mainitussa tapauksessa olo on ihan normaali, kyllähän se siinä menee arjen lomassa. mutta toisessa tilanteessa olo on.. .. hyvä. oma.

ja miksen käytä koko ajan näitä vaatteita yms. joissa minulla on hyvä olo? koska olen köyhä lapsi ja omistan kaksi hevosta. vaatekaapissa räteistä reilusti yli puolet on "tavisreleitä", eikä tässä rahatilanteessa voi kuin haaveilla niiden korvaamisesta paremmilla.

ja tämmöinen ulkoisen identiteetin vaihtuminen aiheuttaa jotenkin sekavan fiiliksen. ei sen kai pitäisi, mutta kuitenkin. se vaivaa.

oma itseni olen siinä tilassa missä tulen suihkusta, jos ymmärrätte pointin. omana itsenäni olo on tiestysti paras. "tavallisia" vaatteita käyttäessä olo on ok, mutta jotenkin keinotekoinen. ja niissä vaatteissa, joista minä pidän, olo on hyvä.

eli tilanne on tämä: tietysti olisi ihanaa olla täysin oma itseni, mutta en suostu astumaan ihmisten keskuuteen jalallanikaan sellaisena. jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa, joista vähemmän mieluisaan olen itse asiassa suunnilleen pakotettu. onneksi pääsen vaihtamaan parempaan edes viikonloppuisin.

kamala haloo vaatteista, mutta niin se vain on.