Aamunkoi, luin sen vihdoin loppuun.. toivoin jo, ettei tarvitsisi koskaan lopettaa ;___; en ole pitkään aikaan lukenu mitään niin kaunista, koskettavaa, surullista ja onnellista kirjaa. kiitos Meyer taas pienestä valonpilkkeestä tähän tummaan syksyyn :)
en pystyny päivällä kunnolla keskittymään töihinkään, ko mietin vaan mitä Bellalle, Edwardille ja Nessielle käy...
tahtoisin vaan lukea lisää.. ja lisää.
ihana ♥
ja haikea ;__;
sitte vanan lukemaan Midnight sunia niin pitkälle ko sitä on <3