Pyykkäri oli pesemässä peittoa joen rannalla. Peitto kirposi hänen
otteestaan, joutui joen virtaukseen ja upposi. Virta oli vuolas ja
syvä, joten peitto oli tavoittamattomissa. Pyykkäri alkoi itkeä
katkerasti.
Jumala ilmestyi pyykkärin luo ja tiedusteli, miksi tämä itkee.
Saatuaan kuulla tapahtuneesta jumala sanaakaan sanomatta sukelsi
jokeen ja pulpahti parin sekunnin päästä takaisin mukanaan peitto,
joka oli tehty puhtaasta kullasta.
"Onko tämä sinun?", jumala kysyi.
"Ei ole!", vastasi pyykkäri.
Jälleen katosi jumala veden alle ja palasi mukanaan peitto, joka oli
tehty täydestä hopeasta. Kysymykseen, oliko tämä oikea, vastasi
pyykkäri jälleen:
"Ei ole".
Kolmannella yrittämällä jumala toi oikean peiton, ja nyt pyykkäri
vastasi:
"Tuo on minun peittoni!"
Jumala ilahtui pyykkärin rehellisyydestä ja antoi hänelle palkkioksi
sekä kultaisen että hopeisen peiton.
Muutamia viikkoja myöhemmin pyykkäri käveli miehensä kanssa
jokivartta pitkin. Mies liukastui ja putosi jokeen. Pyykkäri alkoi
taas itkeä katkerasti. Jälleen jumala ilmestyi paikalle ja kuultuaan,
mitä oli tapahtunut, sukelsi jokeen. Pian jumala palasi joen
syvyyksistä George Clooneyn kanssa.
"Onko tämä sinun miehesi?", kysyi jumala.
"On, kyllä hän on minun mieheni", vastasi pyykkäri.
Jumala suuttui ja nuhteli naista:
"Häpeäisit, olet kurja valehtelija!"
Pyykkäri vastasi heti:
"Anna minun selittää. Jos olisin vastannut kieltävästi, olisit
sukeltanut jokeen ja palannut vaikkapa Keanu Reevesin kanssa. Olisin
taas vastannut kieltävästi ja kolmannella kerralla olisit noutanut
oikean mieheni. Kiitokseksi rehellisyydestäni olisit sitten antanut
minulle kaikki kolme. Olen älykäs nainen, eikä minulla ole hermoja
kestää kolmea putkiaivoa samaan aikaan. Siksi vastasin myöntävästi
heti ensimmäisellä kerralla..."
Tarinan opetus:
Kun naiset valehtelevat, heillä on siihen aina hyvät perustelut ja
vilpitön syy!