Oi, olen siili,
tunteellinen siili.
Niin hyvä kiltti,hellä,
etta kenelläpä kellä
olis vastaan sanomista.
Mutta piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Hämmentää taas melkosesti ihmisten käytös....ensin kaikki hyvin,sitten käristäänja itse ei tiedä,että minkä ihmeen takia....vaikka itse on ihminen...miksei sitä ymmärrä kanssaeläjiensä mielenliikkeitä....plah.
Oli ihana ilta, kiitos siitä siskolle. Ajeltiin vaan ilman päämäärää, juteltiin ja naurettiin...vieläkin posket ja maha kipeänä....Ihanaa,että mulla on noin päteviä siskoja. Kun tuntuu,että on synkkää, aina, kuten myös tänään, sisko toi auringon mukanaan.Kiitos siitä. Rakastan <3
mä yritän katsoo asioita positiivisesti,vaikka se välillä vaikeeta onkin...mutta pakko,muuten olis pää hajonnu jo aikoja sitten...pakko yrittää jaksaa.
vihdoinkin jotain hyvää tähän kaikkeen kakkaan. Mä mä'rehdin äitille,et kuin en enää jaksa,kun ei saa asuntoa ja kaikki juoksevat asiat on pysähdyksissä siihen asti...sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta mulle tuli puhelu...vieraasta numerosta...hmmm..epäilyttävää. Noh siellähän oli kiva setä,joka tarjosi asuntoa...vihdoinkin!!!mä pääsen omaan asuntoon,ei tarvii enää äitin soffalla loikoilla,mahtavaa.nyt saan pikkuhiljaa laitettua asioita kuntoon ja lakata stressaamasta!paistaahan se aurinko sittenkin sinne risukasaankin...
Hiukanko hienoa.Haluu tekeen lumienkeleitä.Haluu pulkkamäkeen.Haluu tehdä lumiukon.Haluu...
noh,sainpa ainakin tänään kahlata kunnon lumihangessa :) eiköhän nuo muutkin vielä joku kaunis päivä toteudu.Haluu...