IRC-Galleria

Sain tämän tehtävän rakkaalta ystävältäni siniltä (Sindee, siis käykää kommaan ihQdaah XD) joka haluaa ehdottomasti että mie paljastan kaikki omituisuuteni, jotka on tähän mennessä pysyny pimennossa...

TEHTÄVÄNANTO: Paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä(paljastamaan viisi outoa tapaansa omaan päiväkirjaansa). Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.


1. rakastan viheltelemistä, mutta en sillon kun muut viheltää...se kuulostaa ihan karmeelta (itsekeskeinen idiootti...:D) osaan viheltää melkeen kaikki lempibiisit ja viheltelen aina kun ei oo kauheesti ihmisiä lähellä...


2. pelkään pellejä, klovneja...ne on kammottavia vaikka niitten pitäis kai olla hauskoja tai jotain...ja tästä seuraa myös se että punatukkaset ihmiset (siis oikeesti ei mitään värjäyksiä...) on aika epäilyttäviä...


3. riehun ja puhun unissani...yleensä kun herää niin löytää kaikki petivaatteet ja muut ympäri lattiaa, jalat tyynyltä...paitsi tietenkin jos on mennyt lattialle nukkumaan (haloo...?) tai sitten yöllä tassutellut ympäri kämppää ja nukahtanut jonnekin kuten keittiön pöydälle tai vessan pehmeelle matolle...ja sitten ei voi edes yön ajaks pistää suutaan kiinni vaan yölläkin pitää koko ajan mölöttää ja kaveri kertoo juttuu miten se on joskus yöllä käyny hyvinkin mielenkiintosen keskustelun miun kanssa tietenkin miun nukkuessa autuaan tietämättömänä kaikesta mitä mie paljastan...


4. minuu ärsyttää aivan suunnattomasti ihmiset jotka jauhaa samaa ärsyttävää juttuu uudestaan ja uudestaan, vielä sillonkin kun se ei oo enää piiiitkään aikaan ollu mitenkään hauskaa tai hyvä juttu...hyvänä esimerkkinä pikkuveli jonka "huumori" koostuu vaan ja
ainoastaan jutuista mitä se on keräilly esim ohjelmista ym ja sitten se toistelee niitä koko ajan...(kerran oon heittäny sen pihalle kun pinna palo...)


5. rakastan paavo pesusientä! se on aivan ihana, onko parempaa piirroshahmoo keksitty!? ja monet muutkin piirroshahmot on aivan mahtavia kuten muumit! niitä mie sitten kattelen pikkuveljen kaa...:D :D (sanon pikkuveljelle että ota spongebob nauhalle kun en jaksa nousta niin aikasin! :D :D)


siinä oli...tuomitkaa ihan rauhassa (katotaan välitänkö :D) mutta seuraaviksi vapaaehtoisiksi valitsen seuraavat yliyltiöonnekkaat ihmiset:

shadow_girl
TosiMukava
jodlailee
tsik
ainou

-hei duud! viidakkojimit hyökkää...pitäsköhän meiän juosta vai kävellä ettei ne suutu...?
-no äänestetään!
-mut äänet menee tasan...
-kui nii?
-noku meitä on kaks
-no onhan tuo yks tuolla...tuolla jossain...
-nii mut ei sitä lasketa
-mie en nyt taas ymmärtäny...
-no se ei oo mitään uutta!
-nyt sie oot vaan ilkee...mie itken kohta...
-elä itke, ota keksi...
-eiks toi oo jo aika kulutettu...
-ai niinku loppuun jyystetty...ihan niinku *piip*

No näin sitten jos ei muulla tavalla. Et voi aloittaa puhtaalta pöydältä, siispä aloita likaiselta. Niin me muutkin teemme.

Jos et hahmota maailmaa liikkeessä ja liikkeenä, katsele kaupanikkunoiden asetelmia. Siellä kaikki on asetelmaa, sievää pysäytettyä tilaa kuvan ja kulun väliltä. Kulje punaisen kengän alta, kuule päkiäkumin painautuminen peltiseen rasiaan. Lue suuret tekstit. Amor Carioca, tanssin ilmaan heittämiä sydämiä sydämenmuotoisessa rasiassa. Suuressa julisteessa hymyilee maailman diktaattori, iloinen tyttö punaiset rusetit korvinaan. Kaikki tässä kaupungissa näkyy olevan peltiä, peltiä tai tekonahkaa. Niityllä kukkivat kirjaimet ja kuvat.

Ehkä on yö etkä tiedä, onko lasiseinän takaisessa pimeässä joku, joka voisi nähdä sinut. Päivällä näkisit.(Näin me täällä kutsumme yöt ja päivät.) Huvittele hiukan. Mutta kengänanturan kumia varo. Se ei ole peltiä eikä tekonahkaa eikä kirjailtu. Sen tehtävä ei ole olla liukas vaan kitkata, painua, rusentaa, vääntää polven kierukkaa siltä, joka pyörähtelee ilosta. Väärennä diktaattorin kuvan oikeaan alanurkkaan äitisi allekirjoitus. Pikaisesti, etteivät poliisit näe. Ilottomasti, siinä alibi.

On jo kiire.

Et tavannut ketään, kyytisi lähtee pian. Kun menet, alkaa kirjoittamasi sana elää. Se punoo juoniaan, väittää olevansa diktaattorin nimi. Puodinpitäjä löytää kirjoituksen vasta viikkoa myöhemmin, kääntelee kuvaa hämmästyneenä ja koettaa muistaa, oliko siinä aiemmin tällainen signeeraus.

Hän on monesti miettinyt, mikä tytön nimi mahtaa olla. Nyt hän tietää. Ihmettelee, miten ei ennen nähnyt tätä. Todellista ihmettä hän ei kuitenkaan vielä huomaa: Amor Carioca on täyttynyt punaiseen rapisevaan folioon käärityistä suklaakuorrutetuista faaraomuurahaisista. Muurahaisen vyötärön muodostaa kaksi solmua.

Kun nuo solmut aukaistaan, muurahainen laulaa kansallislaulun, jossa ylistetään puupeltoja, hakkuuaukeita ja moottoriteitä. Ne, jotka kuulevat tämän laulun, eivät enää osaa ajatella faaraomuurahaista tuholaisena, joka on onneksi harvinainen.

niin kuin tarkoitus oikein kuunnellaan se
tarpeellinen toimi viattomasti odottamatta

kai sitä tätäkin pitää joskus kokeilla...(as if!)
mutta siis tämä vain ihan selventääkseni asiaa (tai asioita...) ja ollessani niin laiska etten jaksa erikseen selittää...(jotka tietää...niin no, ne tietää...)
mie en siis (valitettavaa kyllä....) ollu se joka hajotti sen sängyn, mie en ees ollu koko huoneessa kun se tapahtu enkä varmasti samin kanssa eikä tähän liittyny se uiminen millään lailla (ristiriitasista lausunnoista huolimatta...)

ja kultsipuppeli, murmelini (tunnista itsesi tequila-addikti...)...mie paljastan siun galleria kyttäykset jos sie selität tästä enää mitään...mie nään kaiken, muista elokuu...miulla on jopa video-materiaalia kyseisestä...tää on se ensimmäinen, viimeinen ja ainoa varoitus...

jotka ette tiedä mistä on kysymys...älkää vaivautuko...