IRC-Galleria

"ei helvetti susta tulee neekeri!"

Noh.
Iski kauhee päänsärky ihan et näkö sumeni ja sit muistin et särkylääkkeet on uunin yläpuolella olevassa kaapissa.
Nousin polvilleni uunin hellan päälle ja RÄKSIS, se kaatu kyljelleen lattialle ja se uunin lasiosa hajos sirpaileiks lattialle. Hyvä minä.

Vieläki soi evankeliumi päässä!
Sain riparilahjaks
-300 käteisenä
-3 kaulakorua
-vaatteita
-ESPANJAN MATKAN
-iso violetti mariskol
-kukkiakukkiakukkia!

Oltiin riparilla torstaina iltapalalla. Mä hain banaanin.

Oskar: "Anna mulle ihan pikku biitti."
Sara: "Joo tässä." *katkasee reilusti yli puolenvälin*

...syönnin jälkeen porukka kävelee kohti tv-taloa...

Selitän anulle: "..Ja sit mä annoin sille ja ittelleni jäi varmaa muutaman sentin verran.."
Riku: "Annoit mitä?"
Sara: "Banaania."
Riku: "Joskus pitäs kyl vähän pohtia tätä sun sukupuoltas, ihan varmuuden vuoks.."

-paras yhteishenki ikinä
-paras porukka ikinä
-huonoo mutta parasta läppää
-sketsit (mainittakoon erikseen igorit ja poppanainen tulee ekana mieleen.)
-SEPALUS
-pörröpäät
-pinkiponki
-ölymppiäläiset
-alias (läpsyä ja unoa unohtamatta)
-porukan ilmeet

Mä sain hymyillä jokaikinen päivä ja tää oli elämys jota en unohda koskaan.
Kiitän kaikkia isosia ja pikkusia.

Janne sano mulle tänään etten osaa meikata ja voin mennä kiinaan ku pandat alkaa olemaan sielläpäin uhanalasia. Sano et voisin ottaa pari mun pandakaveriakin mukaan.


onnin läskit pandat littykää

Aku karkasi noin kaksi kuukautta sitten ja aloimme etsiä häntä. Hän on sen verran pelokas ettei se tule kutsumalla, mutta oli silti palannut kotiin kaksi kertaa aiemmin.

Tällä kertaa Aku ei tullut kotiin. Olimme muuttaneet jo toiselle paikkakunnalle kun Aku oli vielä kadoksissa, mutta eräs henkilö tarkisti kissanloukun puolestamme joka päivä. Mutta eräänä päivänä äidilleni soitettiin.

Sitten eilen äiti sanoi minulle että Aku oli löydetty ja se piti lopettaa. Ja seuraava teksti ei välttämättä sovi heikkohermoisille, älkää lukeko jos olette.

Aku oli iloisena ja vapaana Hervannan tiellä ja se oli juuri ylittämässä autotietä kunnes auto tuli ja törmäsi siihen. Autoilija meni Akun takajalkojen yli ja kaasutti pakoon kun huomasi tekonsa. Aku yritti raahautua takatassuillaan tien yli mutta ohikulkija huomasi sen ja otti sen syliin soittaessaan eläinsuojeluvirastoon. Aku puri eli siinä oli vielä sisua. Aku oli rekisteröity, joten he saivat selville sen olevan meidän kissa. Koska Akua ei voinut enää parantaa, se lopetettiin eläinsuojelullisista syistä. Ja tänään haemme sen kotiin ja hautaamme sen kotipihaamme, sillä muuten se olisi tuhkahaudattu muiden kodittomien ja kuolleiden eläinten kanssa. Äitini joutui katsomaan kuvat Akusta lopetuksen jälkeen jotta se tunnistettaisiin ja yksi asia äidille jäi mieleen.

"Akulla oli se sama vanha virne vieläkin kasvoillaan."

Kaipaan tätä herraa kovasti, ja kaduttaa kun en nähnyt sitä enää elävänä. Toivon vain että se on päässyt parempaan paikkaan.

Tänään oli mun vika päivä kauksun koulussa. Se oli tosi ihana, ja se saa entistä enemmän kaipaamaan niitä ihania tyyppejä siellä.

Tänään vikalla tunnilla ilmotin mun koko luokalle et muutan pois ja jaoin sit tikkareita. Sain semmosen ihanan lapun joka oli täynnä mun kuvia ja sit siinä oli mun luokkalaisten nimmarit ja parin opettajankin. Sit tunnin lopussa rynnin ovelle ja sanoin kovaan ääneen;

"JA KUKAAN EI MENE OHI ILMAN HALIA." Pojat katteli toisiaan vähän paniikissa mut tytöt tuli halimaan. Sitten tytöt oli jo halannu nii pojat katteli toisiaan ja Teemu loppujen lopuks uskalsi ekana. Sit kaikki oli yllättävän mukavia paitsi yks "kukkakeppi", joka lähti kävelee ohi vaa sanoen "joo mo" mut mä tartuin sen hupusta ja halasin väkisin. Omapahan mokansa mutta mä sanoin asiani varsin selkeesti. Sit yks toinen yritti juosta ohi mut kiskasin sen suoraan mua päi ja siinä sit halattiin 8D Muut pojat oli varsin kiltisti.. Kiitti :)

Ja se Santun kommentti siihen loppuun oli tosi kiva. "Hyvää jatkoa vaa sullekki, kääpiö" :)

Sit opeja halailin ja sain enkun opelta lahjankin eli karkkia ja kortin. Mulla oli muutenkin tosi mukavaa vaikka meninki herkäks koulun pihassa kun ihmiset tuli hyvästelemään. Ihmiset osas olla tosi ihania. Jaakonki hali oli mukava, vaikka se meni suunnilleen kyykkyyn ku halas 8,D


Kiitos teille jotka ovat vierelläni olleet :) <3

Täällä korvessa tuppaa olemaan aika yksinäistä. Varsinkin kun leija-serkku jumittaa yläkerrassa piirtämässä 24/7..
Noh, anyway onhan mulla ANU jolle voi pälättää monta tuntia(vaikkei äiti kauheesti diggaa siitä että puhelinlasku menee vähän yli odotusten..).Kirsikoita mä täällä mussutan ja perustin epätoivoisen hankkeen nimeltä "kirsikkapuita perunapelloille". Se ei ihan menesty, mutta on niitä siemeniä vielä ainakin kourallinen!!
Sain ukin ja mummin koneen nöretettyä, eli netti toimii vihdoin, mutten aio antautua sen säteilylle koko päiväksi, ainahan sitä voi mennä kaivamaan lanttuja mullan alta.
Kävin muuten tänään rannalla. En kylläkään silti kastanut talviturkkiani, vaikka se olikin tarkoitus.
Leija-serkku sukelsikin, pikkusiskostani puhumattakaan! Itse uskaltauduin polviin asti ja kipitin rantapyyhkeen alle syömään sukulakua.

Nyt Minnikin on päässyt kissojen taivaaseen, jossa ei ole murheita. Otto-veli kuoli vuosi sitten 26.5.
Yhtenä iltana Minni meni piiloon eikä päässyt ylös kunnolla. Se lopetti syömisen ja makasi vain maassa. Silloin tajusin että oli sen aika mennä. Seuraavana päivänä menin äidin kanssa Lieksaan. Päivä olimme Minnin kanssa ja yritimme ruokkia sitä kaikilla gourmet ruoillakin, muttei se enää syönyt. Ja 8. päivä menimme eläinlääkärille. Juttelimme Minnille sitä kiittäen ja rauhoitellen ja lopulta se nukutettiin. Nyt se kurkkii pilven reunalta Oton kanssa.. Levätkää rauhassa..