IRC-Galleria

osaan viittomankielellä sanan "panomies". Jou :D

kiva kirjotella ku näppiksen välissä kävelee muurahainen. Oonkohan jo liiskannu sen?
lsfihosjbkmvdpoerga.

Kuka sai skopan? Sara sai skopan! 8)

"ei helvetti susta tulee neekeri!"

Noh.
Iski kauhee päänsärky ihan et näkö sumeni ja sit muistin et särkylääkkeet on uunin yläpuolella olevassa kaapissa.
Nousin polvilleni uunin hellan päälle ja RÄKSIS, se kaatu kyljelleen lattialle ja se uunin lasiosa hajos sirpaileiks lattialle. Hyvä minä.

Vieläki soi evankeliumi päässä!
Sain riparilahjaks
-300 käteisenä
-3 kaulakorua
-vaatteita
-ESPANJAN MATKAN
-iso violetti mariskol
-kukkiakukkiakukkia!

Oltiin riparilla torstaina iltapalalla. Mä hain banaanin.

Oskar: "Anna mulle ihan pikku biitti."
Sara: "Joo tässä." *katkasee reilusti yli puolenvälin*

...syönnin jälkeen porukka kävelee kohti tv-taloa...

Selitän anulle: "..Ja sit mä annoin sille ja ittelleni jäi varmaa muutaman sentin verran.."
Riku: "Annoit mitä?"
Sara: "Banaania."
Riku: "Joskus pitäs kyl vähän pohtia tätä sun sukupuoltas, ihan varmuuden vuoks.."

-paras yhteishenki ikinä
-paras porukka ikinä
-huonoo mutta parasta läppää
-sketsit (mainittakoon erikseen igorit ja poppanainen tulee ekana mieleen.)
-SEPALUS
-pörröpäät
-pinkiponki
-ölymppiäläiset
-alias (läpsyä ja unoa unohtamatta)
-porukan ilmeet

Mä sain hymyillä jokaikinen päivä ja tää oli elämys jota en unohda koskaan.
Kiitän kaikkia isosia ja pikkusia.

Janne sano mulle tänään etten osaa meikata ja voin mennä kiinaan ku pandat alkaa olemaan sielläpäin uhanalasia. Sano et voisin ottaa pari mun pandakaveriakin mukaan.


onnin läskit pandat littykää

Aku karkasi noin kaksi kuukautta sitten ja aloimme etsiä häntä. Hän on sen verran pelokas ettei se tule kutsumalla, mutta oli silti palannut kotiin kaksi kertaa aiemmin.

Tällä kertaa Aku ei tullut kotiin. Olimme muuttaneet jo toiselle paikkakunnalle kun Aku oli vielä kadoksissa, mutta eräs henkilö tarkisti kissanloukun puolestamme joka päivä. Mutta eräänä päivänä äidilleni soitettiin.

Sitten eilen äiti sanoi minulle että Aku oli löydetty ja se piti lopettaa. Ja seuraava teksti ei välttämättä sovi heikkohermoisille, älkää lukeko jos olette.

Aku oli iloisena ja vapaana Hervannan tiellä ja se oli juuri ylittämässä autotietä kunnes auto tuli ja törmäsi siihen. Autoilija meni Akun takajalkojen yli ja kaasutti pakoon kun huomasi tekonsa. Aku yritti raahautua takatassuillaan tien yli mutta ohikulkija huomasi sen ja otti sen syliin soittaessaan eläinsuojeluvirastoon. Aku puri eli siinä oli vielä sisua. Aku oli rekisteröity, joten he saivat selville sen olevan meidän kissa. Koska Akua ei voinut enää parantaa, se lopetettiin eläinsuojelullisista syistä. Ja tänään haemme sen kotiin ja hautaamme sen kotipihaamme, sillä muuten se olisi tuhkahaudattu muiden kodittomien ja kuolleiden eläinten kanssa. Äitini joutui katsomaan kuvat Akusta lopetuksen jälkeen jotta se tunnistettaisiin ja yksi asia äidille jäi mieleen.

"Akulla oli se sama vanha virne vieläkin kasvoillaan."

Kaipaan tätä herraa kovasti, ja kaduttaa kun en nähnyt sitä enää elävänä. Toivon vain että se on päässyt parempaan paikkaan.