Totisesti vituttaa kun Otto nyt sitten ilmeisesti menee äitinsä luo jouluaatoksi. Ajatteleekohan se miltä musta tuntuu viettää mun syntymäpäivä ilman sitä? Ei varmaan. No, ei se mikään uusi asia ole.
Ja sentään jotain positiivista on Otto saanut tänään täällä aikaan. Nimittäin siivonnut, eli imuroinut ja pessyt lattiat. Ja nyt alkaa ilmeisesti laittamaan tavaroita takasin paikoilleen mitä se mylläsi täällä kun se siivosi ja sen jälkeen sen tekee itselleen kuulemma jotain mielenkiintoista juotavaa, mihin se laittaa hedelmiä ja jätskiä ja jotain tuommoista. Pitäisiköhän minunkin tehdä jotain semmoista, voisi saada pari taidekuvaakin ja makunautinnon kaupan päälle. :> Ehkäpä niin teen.
Toivotaan vaan ettei tuo äijä kovin pahasti meidän keittiötä sotke.
Mitenköhän minun jouluaattoni sitten? Aamulla äidin luo ainakin, illallakin sitten kai. Ja ilmeisesti yö yksin kotona, Otto jää mitä todennäköisimmin äitinsä viereen nukkumaan. VITTU!!!
:'< Masentavaa.
No, tällaista tämä elämä on. Ei muuta kuin ainaista surua, murhetta, tuskaa, väsymystä, masennusta, ahdistusta, vastoinkäymisiä, sitä rataa.. Ja fyysistä tuskaa henkisen ja psyykkisen tuskan lisäksi. No ei voi muuta kuin valittaa, asiat eivät miksikään muutu vaikka kuinka toivoisi.
#