Rv 34. <3
Pitää varmaan taas perua yks meno kun vituttaa tosiaan ajatuskin et joutusin menee.
Otto oli ihana äsken kun nousin sitä ennen sängystä ja olin sit keittiös tekemäs aamupalaa itelleni. Otto sit tuli siihen (eikä se koskaan näin aikasin nouse jos sillä on vapaata) ja mä kysyin että mitäs sä siinä teet, mikset oo nukkumassa. Sit se tuli halaa mua ja sano että no kun mä näin painajaista et sut vietiin pois, se oli ihan outo uni.. Ja se kuulosti hirveen säälittävältä ja sit anto mulle pusun ja meni takas nukkuun.
<3
#