Kyynelet vaan valu kaikilta, ja ku katto ympärilleen, ni näki vaan tuskasia ja itkun kastelemia kasvoja ja silmiä jotka pelkäs tulevaa.. vaik pitäis olla onnellinen: peruskoulu loppu, lukioon syksyllä hoppu.
Tulevaisuus aukee edessä, ruusu kädessä.. mitä tapahtuu? Tapahtuuko mitää? Mitä odottaa huomiselta? Jääks kaikki kauas taakse?
- Kaikki ehkä jää taakse, mut ne kulkee tiiviisti kannoilla minne ikinä mennäänkin. Tiukkaa tekee muuten nytkin etten ala spiidaa täysillä. Laitoin Aerosmithin, I don't wanna miss a thingin soimaan, minkäs muunkaan... en tiiä oliko kovin fiksu veto, koska muutenkin oon jo ihan vedet silmissä.
En pysty ees kirjottaa tähän miten paljon rakastan teitä, KAIKKIA, 9c, te ootte jokainen jättäny pysyvät jäljet mun elämään ja samalla sydämeen. Ei mun kannata kirjottaa tähän mitään "hienoja sanoja" kuvaamaan meitä. Siitä tulis vaan tekotaiteellista paskaa, ja haluun olla rehellinen. Välillä meni kertakaikkaan hermot teihin mutta suurimman osan ajasta en olis halunnu olla missään muualla kun teidän kanssa <3.
No romaanin päätin sitte kirjottaa.. :D tulipas pitkä ja tunteellinen... no, mut, niinhän oli meidän yhteinen matkaki.
Ja Suvi, oot varmaan huomannu että me ollaan lähennytty näinä muutamana viimesenä päivänä ihan valtavasti... miks aina vikoina päivinä kaikki tuntuu niin täydelliseltä?! Mutta onneks elämä jatkuu ja me nähdään vielä, et pääse säkään musta eroon <;
Erityisesti haluun kiittää näitä ihmisiä siitä että ootte seisonu mun rinnalla horjumatta nää kolme vuotta, jotkut enemmänkin, ja tukenu mua täysillä mitä sitte päätänki tehä elämälläni:
Petra <3
Arzu <3
Hanski <3
Juulia <3
Kata <3
Eve<3
Meri <3
Tiia <3
Anna M <3
Vanhan loppu on toisen alku. Niin se vaan menee. Väistämättä.