IRC-Galleria

Mitäs keksis tähän laittaa...
Päätin et kirjotan jouluun saakka joka päivä jotain, mut ei taida onnistua...
Ku meen viikonloppuna vammalaisiin ja sie tuskin pääsen nettiin...
plääh...
se siitäkin suunnitelmasta...
Huomenna vammalaisiin...
Pitää kantaa älytön määrä joululahjoja mukana...
On se sitte varmaan huvittava näky ku mä kannan miljoonaa lahjapakettia...
Lapset pelästyy kävelevää lahjavuorta... :P
Joo no...
23 päivä on kyl enemmän kannettavaa ettei siin sit mitään...
Sillon jo vanhemmatkin on kauhuissaan...
Ja sit tulloo polliisit ja laittaa mut säilöön joulux...
Ja sitte on miun joulu iha pilalla...

Jouluun on enää 10 päivää...
(tajusin just)
jeeeee!!!!!


No joo, oon saanu päivän hoidettavat asiat melkein valmiix...
Vielä pyykit koneeseen ja kone päälle...
Sit lukio kirjat reppuun ja neljäx lukioon...
Jos ehtii vois sitä ennen siivotakin, mut tuskin ehtii...
Siivota voi yölläkin...


Rahat on iha loppu, ellei tilille oo ilmestyny lisää...
blääh...
Ei voi mennä osteleen joululahjoja ennen ku ens viikol...
Ja pitäis vie vanhojen tanssi pukuunkin säästää...
Ja se pitäis varmaa mennä joskus teettäänkin...

huh... liikaa muistettavaa...
Puolet asioista unohtuu ja tärkeit papereita katoaa tässä kiireessä...
Mutta sitä se on...

pukki... mulla olis vaan yks toive, että maailmas olisi rauha...
ja tietysti.................

kiitos....


apua, mä en tie mitä haluun joululahjax...!!!!!!!!

kjäh kjäh...
Joo tää on taas näitä päiviä...

Joulu lähestyy ja rahat ei vaan tunnu taaskaan riittävän kaikkeen...
Nyt pitää joka vähentää ostettavia lahjoja tai syödä puolet vähemmän, eli noin kolme makaronia päivässä...

Lahjat on kuitenkin saatava.....

Ärsyttävää tälläinen jatkuva pennin venyttäminen, eikä mulla oo ees talvitakkia saati kenkiä...
Ja ny pitäis syömistä vähentää Minimaalisesta miniminimaaliseen......

Harmi kun raha ei kasva puissa... =(

Aina välillä on niitä päiviä jolloin kaikki kaatuu niskaan.
Päiviä kun tuntuu siltä että tällä maailmalla on jotain minua vastaan...
Mikään ei tunnu onnistuvan...
ahdistaa
Ja mielessä pyörii ajatus: voisiko joku ampua minut.
Tekisi mieli tappaa itsensä...
Sillä pääsisi tästä typerästä elämästä -jossa kaikki ovat vain minua vastaan- eroon.
Perfektionistille tämä voi olla tuttu tunne, joka syntyy pienestä asiasta ja kasvaa hetki hetkeltä suuremmaksi...
Perfektionistinä oleminen eiv tunnu olevan helppoa, ainakin minä haluaisin päästä siitä eroon...

Miksi elämä vain potkii päähän näin pahasti...
Miksei voisi tapahtua mitään mukavaa...
Pitäisikö jaksaa muka uskoa ihmeisiin, kun ei niitä tunnu tapahtuvan???

He löytävät toisensa
tuhansien tähtien joukosta
Loistavat niin kirkkaina
toisiinsa ovat sidottuina
Kaikki se mitä me joskus vaalittiin
kertosäe:
Vaikka meille annettaisiin koko avaruus,
vain hetki kun sen saisin katoamaan,
Vaikka maailma eteeni polvistuisi,
sen vain saisin palamaan
ja huomenna
taas huomenna olen surullinen
Varjo meitä kantaa
kuu loppuun palaa
Kaikki se mitä me joskus vaalittiin
kertosäe
kertosäe

Ihmisillä on outo tapa puhua mulle...
Mulle?!?
Mä en ymmärrä ku ne uskaltaa kertoo asioistaan mulle, ihan ku ne luottais muhun...
Ihan outoo...
Kait mä oon sellanen hyvä kuuntelija, ku en oo ketään kieltäny kertomasta, joten kirjotelkaa ongelmistanne...
Mä voin auttaa