Nyt on helpompi hengittää..Ei tarvitse pelätä enää..Vapaus!
En sitten ollu viime yönä edes kotona.Kaikki tuli periaatteessa yllättäen,mutta toisaalta taas sen aavisti.Onneksi ihania ihmisiä ympärillä..Kiitos kaikille rakkaille.
"Kun nyt jutellaan, voidaan hyvin katsoa silmiin,on nähty nämä seinät ennenkin.Ei saa koskettaa,ne aamut meidät imee vain kuiviin.Ei tästä tule näin valmiimpaa,ehkä on jo aika irroittaa,kai saa nyt luovuttaa." Pyörii mielessä biisi..Osuvaa on.
Nyt sitten vaan muuttamaan ja pistämään asiat oikeasti järjestykseen.Kauniit muistot valtaa välillä,mutta kaiketi sekin on normaalia näin alkuunsa.Ei jaksa itkeä eikä surra.