ei ota sopiva asunto löytyäkseen,mut mie en lannistu!Kyllä se vielä joku päivä osuu kohdalle..tai no olis ihan hyvä piakkoin osua.Pitää vaan ahkerasti jaksaa katsella,penkoa ja etsiä.
Pitäis kait tuota alkaa laittautumaan ihmisen näköiseksi,että kehtaa nokkansa ulkona näyttää ja lähteä vähän shoppailemaan.:) Meinaa vaan olla pikkasen väsymystä ilmassa.Sitä nämä vp:t teettää,ku menee unirytmi aina ihan poskelleen ja sit onki taas kamala totuttelu.Onneksi on pääasiassa vain iltavuoroja..^^
Tekisipä mieli ottaa joku ihanainen elukkavauvveli kaveriksi..siis enhän toki väitä etteikö miehessäni olisi eläintä tarpeeksi,mutta siis ihan sellainen otus joka tykkää rapsuttelusta ja jota voi ulkoiluttaa (toisin ku tuota 2-lahkeista) Koiruli,mutta paremman puutteessa jopa kisuli olis aika inaha..^^ Mut ensiksi tarvii kunnon asunnon ja sit pikkasen enempi rahnukkaa ja sit ku olis vähän säännöllisemmät työajat niin ei tarvis peenen kamalan kauaa yksikseen olla iltaisin.Mut ehkäpä kaikki sit aikanaan ku minustakin joku kaunis päivä kasvaa iso ja rikas.. x)
Mutta mutta aika rientää ja mie vaan jumitan..