Peittona katseet vaan, toisiinsa hapuillen he tarrautuvat
Sininen on hetki niin, kun usvainen on maa
Varoen suudellaan
On heillä vaan toisensa, muut unohtuvat
Huominen ei tunnu nyt, eilinen katoaa
On hetki kaunis, särkyvä, jos se särkyy mitä jää
Muisto pieni, joka keinuen pois katoaa
Vaan jos se hetki kestää ja heidät yhdistää
Jää kaksi, jotka matkan aloittaa