Kaksin rannalla yksinäiset
Tunteet yhteiset yössä on
Aallot mustat, ja vaahtopäiset
Velloo vain meri rauhaton
Kaksin rannalla yksinäiset
Tumman yön syli nojanaan
Peittää huokailut hetkittäiset
Tuulen tuiverrus laulullaan
Ja rakastaa näin kaksi voi
Kun varjot vain yön vartioi
Nyt yhteinen on kahden tie
Ja erilleen jo aamu vie
Yö suojaa sua, ja peittelee
Vaan aamu pian jo valkenee
Ja rakkaus yön harha on
Jää meri rauhaton
Vain levähtää yön kaksi saa
Kun nukkumaan on käynyt maa
Ja unta on kai tunnekkin
Yöt elää vain, ei päivisin
On rakkaus yön haave vain
Ja viettää yön sen kanssa sain
Ja haikeus vain siitä jää
Ja meren vaahtopää