IRC-Galleria

Tänään, syyskuun toisena päivänä vuonna 2006, sain ensimmäisen lasinsirun jalkapohjaani Lahden keskustassa vietettyäni lähes kolme kuukautta vaellellen Oulun ja Helsingin välillä kengittä. Syytän tästä vahingosta lahtelaisia teinejä sekä kainalossani ollutta verhonippua, joiden takia nilkutin lähes 20 metriä. Tällainen ei käy päinsä, te pulloja rikkovat korkkipäät, eunukkiparsakaalit. Vuoksenne vuodatettiin ainakin kaksi pisaraa ylhäistä vertani.
Minuuttipäätös sulkeutuvalla kirpputorilla, filmin loppuminen kamerasta sekä suuri halu kerätä ystäviä laulamaan ovat varmoja merkkejä siitä, että kevät on pian täällä, mutta musiikki väittää muuta. CMX:n kuuntelu tyhjissä illoissa kuuluu ainoastaan syksyyn, enkä voi ymmärtää, miksi tahdon tehdä sellaista näin kevään kynnyksellä.
Iloiseksi ihmeeksi radiossa soitettiin The Mars Voltaa, Rushin Xanadu sekä Absoluuttista nollapistettä, josta en tosin suuremmin välitä. Onneksi sekin kanava lakkautetaan pian ja ajattelevat eliöt voivat hylätä radion kuuntelun iäksi.
(Äiti kertoi lukeneensa galtsypäiväkirjaani, eikä minua hävetä.)

[20:17] <`_Tjub_> happy kumartaa to you all :)
[20:18] * `_Tjub_ kumartaa
[20:19] <`_Tjub_> so i guess it does NOT mean hate?^^
[20:22] <`_Tjub_> saurkraut sucks

Voi, olisipa Tiina täällä.

Soitan Beatlesia kanteleella. Kuulostaa aivan kanteleelta.
Kiitos Meeri <5
Kiitos Martti Pokela <5

En ollut osannut edes kaivata sitä, mutta kun huomasin isän vanhan kauluspaidan lojumassa salissa, ymmärsin, mikä oli ollut vialla, kun en viikkoihin ollut saanut aikaan mitään kaunista. Piirrettyäni valmiiksi herra Keskimmäiselle tarkoitetun kirjeen toisen puolen päätin rakastua jälleen keltaiseen ja alkaa käyttää sitä kuvissa useammin. Odotettavissa lienee niin valoisa viikko, että voisin onnistua jopa maalaamaan sen keltaisen elefantin, vaikkei kuvan tarvitse sitä esittää. En hengitä liikaa, koska tällaisia vaiheita tulee harvoin.
Kirjoitan vain tuntemattomille tai itselleni. Keskimmäistä on pyydettävä osallistumaan muumileikkiimme ja sieniretkelle Tohniin. Kuka muu meitä suojelisi hattivateilta metsässä? Voisin purra niitä, mutta olisi vaarallista satuttaa villiä tohnilaista, joka ei tiedä olevansa hattivatti.
Vielä 22 minuuttia Godspeed you! Black emperoria, minkä jälkeen painajaisia, uusi asunto ja kantele.
(Rakastan mau, koska olen vihreä.)

Mutta minä tahdon progekanan.

Kaikki kanalanomistajat tahtovat kanssani naimisiin.

Kaikki tahtovat kanssani naimisiin.

Tuuli vieritti mukeja siinä, missä valtava nautalauma oli vaeltanut. Katselin vaiti sen liikkeitä muistamatta kuuluvani mihinkään. Telttoja pommitettiin jalkapallolla kahdeksaan asti. Väsymys löi päivästä sunnuntain ja olen onnellinen, kun varpaissani on outoa tomua.
(Melko vihreä Provinssi.)

Maalatulla pinnalla käveli hyönteisiä, kun keskustelin muurahaisten kanssa politiikasta. Ne tulevat pensaiden keskelle katsomaan, kun taittelen kirjekuoria ja kerään neulasia. Lahjoin niitä suklaakekseillä.
Polveeni on ilmestynyt vihreä viiksimies, joka vaikuttaa hyvin tuohtuneelta. Yritän olla säntillisempi.
(Söimme jäätelöä saunassa.)

Sain ukolta tikkarin ja uin lähdevedessä, joka oli kylmintä ikinä. Tahtoisin kirjoa kirjekuoria elämäni loppuun saakka.
(Tulin kotiin ja meinasin sanoa saaneeni ukolta tippurin. Onneksi en.)