nyt en pyydä lupaa saanko valittaa on sen verran hyvä olla taas! välillä olo on iha oikeasti sellainen että tuntuu että kuolen. tähän ei liity nyt mitenkään se että olen ollut kipeänä,mutta nuo rytmihäiriön tapaiset alkanu vaivata jo liikaa!ja se etten tunne nälkää,en tiedä miksi mutta jatkunu samaa jo jonkun aikaa ja aloin jo epäillä että onkohan kaikki sittenkään ihan okei? ja jos suljen silmät niin alan näkemään ihan ihme juttuja,ja samalla pyörryttää kokoajan.mitä vittua tää voi olla!? ei hirveesti huvita lähtee mihinkään ku ei tiiä mitä tapahtuu..sinne lääkäriin vois toki mennä,jos kykenis tässä joskus. on nyt taas niin paljon asioita jotka painaa ja josta haluisin kovasti puhua jollekki,en vaan tiedä kenelle enää uskallan
avautua.ja tuon tiistain tapahtumat ei kyllä auta asiaa yhtään,jos joku jolle ennen olet kertonu asioita,josta olet alkanu välittämään epäilee susta ei niin hyviä asioita niin kyllä alkaa pikkuhiljaa tuntumaan että mitä,mitä,hähhäh?eihän minuun toki kannata luottaa.
onneks nyt huomenna näillänäkymin tulen näkemään joukon hyviä ystäviä niin ei tarvii ainakaan yksin vatvoo näitä
asioita.ja saa samalla tietää mitä niille kuuluu,onhan tätä jo odotettukkin.