IRC-Galleria

Sydän valittaa -olisi mieluummin hiljaa ja löisi.
Pää täynnä muistoja, haljenneita tunteita ja haaveita rakkaudesta.
Unelmia tulevaisuudesta, haavoja menneisyydestä ja solmuja nykyisyydestä.

Tahdon hukkua hiuksiisi kesäauringon sulkiessa silmänsä,
halata sinua kultaisen viljapellon laidalla elokuun viimeisen hellepäivän iltana.

Tahdon kuulla tyynen järven laineiden murtuvan hiekkarannan pehmeyteen,
nähdä nousevan auringon kajon heijastuksena silmistäsi.

Tahdon tuntea lämpösi, joka sulattaa talven lumet,
herättää jään ja murskaa kiven.
Haluan nähdä värittömän valon, joka hävittää sumun,
kirkastaa taivaan ja nielaisee pimeyden.

Tahdon uskoa, etteivät muuttolinnut saavu kevään myötä turhaan.
Haluan uskoa elämän kuuluvan kesään.

Tahdon tavoittaa aallon, joka kantaa.
Aallon, jonka harjalta ei putoa, vaikka tuuli sulkisi suunsa.
Aallon, joka tuo mukanaan muutakin kuin kaikuja vastarannalta.

Oma kaunis kuvitelmani, oletko se sinä?
Oletko edes olemassa vai oletko pelkkää harhaa, illuusiota
-niin kuin kaikki.
Virtuaalia...

[tää on vissii aiemminki ollu täällä mulla. ja aina tää kolahtaa. en tiedä kirjoittajaa]