Niin monet kerrat oon pettäny itseni
Leikkinyt että mä olisin joku muu
Miksei kukaan tuu
Ja pelasta mua pulasta, opasta oikeelle kadulle,
estä hukkumasta hulluuteen, pahuuteen
Kompastun pohjaan, uppoon, kastun läpimäräks
Ja kun takas astun valon nään, onko ketään
Jäljellä joka vois anteeksi antaa mun pienuuden
Jos löytäisin uuden minuuden
Tai sit ei, anyway
Leikittäiskö hetken aikaa että mäkin oisin viaton, täysin liaton
Ja syytön etten koskaan olisi *tahallani ollutkaan* niin julkee
Koitan sulkee silmäni, kulkee eteenpäin katselematta sivuille
Ja taakse, mä tahtosin unohtaa, tää tie johtaa vain alas,
Salassa säilytän menneitä niitä piilotan ja pintaani kiillotan.