Kipua, pelkää en
siedän sitä tiedän sen
mutta kun katson sua
mä olen tyttö hiljainen
kietoa, tahdon sinut
vällyihini nukkumaan
ettei sulle tulis kylmä
enää milloinkaan
nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellon pientareet
ja kylät joista kohta herätään
suru käy, kysymättä lupaa
pyytää istumaan
onko meistä toisiamme
silmiin katsomaan
sinä oot, pieni poika
joka oottaa peläten
jätät mulle pitkän pitkän
pitkän kaipauksen
nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellon pientareet
ja kylät joista kohta herätään
kellot ehkä meille aikaa lyö
kuulkaa meidän pienet hyräilyt
rakastan sua tänään enemmän
kuin koskaan ennen sen nyt käsitän