IRC-Galleria

eiliin ei menny oikeen putkee niinku olisin halunnu. Mut aina se eivaan meeniinku haluis. ihan älyttömän huono olo... :/

On niin vaikeaa luopua jostain jota rakastaa liianpaljon. On niin vaikeaa luopua hyvistä hetkistä ja vaikeaa on myös unohtaa ja jättää yks-kaks kaikki taakseen. Kysymykset pyörivät mielessä: Mitä tein väärin? Miksi on pakko unohtaa?
Vasta kaikki oli hyvin ja nyt mikään ei ole yhtään hyvin.

Opin sen tänään! : Luulin aina että vanhemmat kasvattavat mutta olin väärässä: tuska ja kipu kasvattaa.

vasta kaikki oli hyvin nyt tuntuu kuin olisin hukkunut polultani ja jäänyt yksin pimeyteen, valo oli sammunut rakkauden valo..

kesän viimesiä loma päiviä vietän kullan kanssa mummilla.. ens viikolla saadaan vauva kotia..

silloin joo sä mua ja mä sua<3<3 nyt tiedän sen tunteen kun on sotinut elämäänsä, tietämättään mitä edessä odottaa. ymmärtänyt en silloin merkitystä sen, tuntemattoman tulevaisuuden. olen vain oppinut selviytymään, tuloksena mulla siitä kuinka paljon olen taistellut on nyt ihana mies vierelläni, ei enää sotaa vaan rakkautta ja rauhaa<3

tää tyttö taitaa olla tulossa kipiäks, ku yskittää, viluttaa ja muutenki väsyny olo.. ku ei vaan juhannukseen olis kipee..

on aina katsottava huomiseen, vaikka turpaan tulee ja tukka lähtee, älä välitä siitä mikä mennyt on. Jatka aina vaan eteenpäin..

epäilin ja pelkäsin
miltei toivon heitin
mutta jaksoin uskoo ihmeisiin
hullu sydän odottaa
ja toivoo vaan
että kaikki muuttuu huomenna

jos ei virheistä voi oppia mitään
sitten turhaa on kai elää elämää.. <3<3

On niin helppoo olla onnellinen..<3<3

Taas vahingossa me riideltiin, mä en käsitä mitä tein väärin, kun kerranki hillitsen itseni. Sä vaan kävelit kylmästi mun läpi. Katson sua, sun kasvot onkuin liekit, hehkuu vihaa, voi kumpa jotain sanoisit. Oon pyytäny anteeksi jo monta kertaa. Sä voisit ees katsoo mua. pyydän, pyydän mä nöyränä, hei tehdään jo sovinto. Toivon, toivon et tänään jo, sateen jälkeen paistaa aurinko. Mä herään yöllä hiestä märkänä, sydän paisuu jännityksestä. Olinko todella niin vastenmielinen? Tältä tuntuu kai tuomio viimeinen. Sä et vastaa, mä turhaudun, mut en luovuta. Pakkohan meidän on puhua. Kai menneisyydelläkin on painoarvoa? Sä voisit ees katsoa mua.. :/