Mul on taipumus menettää kaikki mitä rakastan,
kaikki mitä haluan, ja kaikki mitä arvostan.
Menetin sut, enkä enää tiedä miten jaksan,
sydän vuotaa verta, oon henkisesti lopussa.
"Mitä yhdest pojasta", ne sanoo mut ei tiedä,
etten haluu mitää muuta ku olla sun vierellä.
Pyydän anteeks tuhat kertaa, mut et mitää vastaa.
Kai tajuut etten haluu ilman sua jatkaa?
Tarkotan tätä, - vaikket varmaan uskokaa.
-
Vallotit mun sydämen, samantien särjit sen.
Sydämeen jäi sellanen jälki, et tiedä en,
miten meinaan jatkaa, tapoit luottamuksen,
miehiin, en tiedä teitkö sen tarkotuksel.
Tarkotus et tajuut mitä tunnen sua kohtaan.
Tuskin sua kohtaan, en halunnu koskaan,
päästää sust irti, ja lähtee vaan kulkemaan.
En tekis nii uudestaa, jos ajas vois palata.
Haluun sut takas, ja tarkotan kans sitä.
En pysty mihinkää, ja se tekee kipeää.
Ei meil oo kiirettä, jos tarviit vaan aikaa.
Mä odotan kyl siihen asti kunnes oon vainaa.
Sun säihkyvät silmät, sun ihana hymy,
poika mä oon vaa suhun liian tykästyny.
Kaikki on sust kii, oot mun sydämes aina,
tiedän et kyl oikeesti säkin mua kaipaat.
-
Haluun käpertyy sun kainaloo, olla vaa vieres,
haluun jakaa kaiken sun kaa, mitä tuleekaa tielle.