tuduu. jokanen päiväkirja merkintä on aloitettava jollain typerällä äänähdyksellä ja nyt tänään se oli sitten toi tuduu.
mähän lähdin siis torstaina äidin kanssa stokikseen. noh, eipä me oikein mitään tehty. käytiin södermalmissa muttei löydetty sieltä mitään ja ajettiin metrolla takasin keskustaan.
käytiin syömässä laivassa jossain hemmetin kapteeni ravintolassa, jossa oli kyllä hyvää ruokaa, mutta haaleaa semmoista :/ otettiin alkuun keittoa, siis ihan syötävää, niin olis nyt kuvitellut että sen edes olis voinut lämmittää mikrossa kuumaksi. mutta ei :/ muuten oli ihan jees.
kun tultiin pois lauantaina, äiti sano että mun kanssa oli kiva matkustaa, mutta mun olis tarttenu juhlii enemmän(!) se sano, että se näki siellä kivan näkösiä ruotsalaisia poikia. toisin sanoen, jopa mun äiti on tajunnut että mä oon ihan nolife-luuseri, joka ei koskaan saa yhtään mitään. ei edes sitä itseään.
juotiin aikamoiset lärvätsalot lauantaina ja suunnattiin flamingo-clubille, jonka jono oli n.100m :D jonotettiin vaivaset puoltoista vitun tuntia sisälle, mutta luojan kiitos tajuttiin tehdä diili yksien blondien kanssa siinä meijän edessä. diilin nimi oli, että ne käy ekaks einossa yksillä ja sitten me mennään niiden jälkeen, kumpikaan menettämättä paikkaamme.
se itse baari oli sitten kyllä makea ja niin oli hinnatkin. tai sis hinnathan olis tässä tapauksessa olleet suolaset. eniveis. kymppi sisään, narikka 2e siihen päälle, kossurussiani 8e ja sitä rataa. tykkäsin alakerran oldies-konseptista ja yläkerran RNBtekno-ratkasusta. näinpä siellä yläkerrassa sitten yhden vanhan tutunkin, joka lupas maksella velkojaan. sanoin sille, että sompasaaresta kuuluu sitten, jos se ei hoida osuuttaan...
baari oli siis ihan jees, mutta mä en aio mennä sinne varmaan seuraavaan puoleen vuoteen infernaalisista hinnoista ja jonottelusta johtuen. oli toisaalta hyvä nähdä se hässäkkä kukoistuksessaan, koska tätä menoa jos toi homma jatkuu, se tulee rappeutumaan luultavasti aika piakkoin...
että semmoista juu. vähän jo ahdistaa noi keskiviikon fuksiaiset jo valmiiks. siellä tarttee olla taas niin lärveissä, ettei huolta huomisesta.
mä alan oleen jo vanha. tai sitten vaan rehellisesti väsynyt.