IRC-Galleria

en tiedä mitä söin tai join mut nyt sattuu masuun ._. pipinä on. ruoka on ällöö ko aiheuttaa tällast, miksei ihmiset voi elää pelkäl energiapalloil? :D:DD

tai sonicin limeadeil & route44:l <3<3<3<3 mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm

emily tilas cherry limeaden ja meni jokskiaikaa pois autosta sillee et ehdin poksautella ne pienet "diet" "cola" "other" tyyliset napit siinä muovikannessa ja lähetin sille teksiviestin

"I just popped your cherry eight times in a row"

se tuli takasin autolle ja nauro. thought you should know!


PS KAIKIL O NYKYÄÄ TWITTER. EN SORRU.

collin tuli tänää ruokavälkäl sillee "what, i heard you've been messing around.... if you're fooling around with anyone, it should be me" ja sit sai selittää taas miljoonatta kertaa mitä tapahtu.

nyt on masu kipeä ;O;

Dr. Frederick Frankenstein: Now that brain that you gave me. Was it Hans Delbruck's?
Igor: No.
Dr. Frederick Frankenstein: Ah! Very good. Would you mind telling me whose brain I DID put in?
Igor: Then you won't be angry?
Dr. Frederick Frankenstein: I will NOT be angry.
Igor: Abby Someone.
Dr. Frederick Frankenstein: Abby Someone. Abby who?
Igor: Abby Normal.
Dr. Frederick Frankenstein: Abby Normal?
Igor: I'm almost sure that was the name.
Dr. Frederick Frankenstein: Are you saying that I put an abnormal brain into a seven and a half foot long, fifty-four inch wide GORILLA?

hyvävävää iltapäivää. Tai no iltaa, tai no yö tää teille on. Mulla on tänään paljon parempi olo kuin eilen tai tänäaamuna.

Eilen, siis, kuulin "faktana" että oon ollut kolmas osapuoli pettämisessä, mikä ei todellakaan pitänyt paikkaansa :D:D (hanging out with people is apparently illegal, but anyway). Sain tekstiviestejä viideltäkymmeneltä eri taholta joista kaikilla oli jotain hirveästi sanottavana ja suurinosa ei tiennyt mitä oli tapahtunut ja kuka oli tehnyt mitä, ja juttu jonka ois voinu alunperin selvittää ihan rauhallisesti paisui niin ulos muotista et itkin eilisen illan ihan pelkästään siitä kuinka ihmiset on typeriä kun ne olettaa asioita joista ne ei tiedä koko totuutta ja puhuu paskaa selän takana. Mua ärsyttää nyt pari tahoa joiden tiedän sekaantuneen koko juttuun ilman että se niille kuuluis pätkän vertaa, mutta kaikki on nyt hyvin koska asianomaiset oli selvittäneet asian. ja gosh.

tän takia en siis saanut unta ennen yhtä yöllä, ja heräsin kolme kertaa, kahdelta, neljältä ja viideltä ennenkun herätyskello soi vähän yli kuus. hui jupi jee!

sit senlisäks unohdin tänäaamuna taas allergialääkkeen - oon niin hyvä, tiedän - että mun puolikas aamu meni siinä että en saanut kunnolla henkeä, ja sit kkävin terkkarilla joka soitti kotiin että tuokaa lapsoselle kestine. Hostmami toi sitten kestinen ja pääsin pikkuhiljaa taas elämäni päästä kiinni kun hengittäminen sujuikin yhtäkkiä paljon helpommin.

JA sen lisäks tää oli taas sellanen aamu että ruoka ei maistunut vaikka oli kamala nälkä, koulussa sellaset jutut mitkä yleensä ois ollu tosi hyviä maistu ihan ällöttäviltä ja annoin sit pois, mutta kotiinpäästyä ruokahalu pelasi taas.

mutta joo. eilistä iltaa lohdutti montakin asiaa, puhuin sarran kanssa puhelimessa, soitin itkupuhelun ashlynille, soitin joeylle, sain kaksi kivaa tekstaria suomesta joita en oottanut yhtään, ja puhuin emilyn kanssa pitkän aikaa.

ja nyt nukuin parin tunnin päiväunet ennen kello kuutta et saisin napattua vähän viimeyötä kiinni ja tänäyönä toivottavasti uni tulee jo ennen yhtä.

neljä päivää koulua ! hihohohohooho.

fyysisesti voisin voida paremminkin.
mun niska on ihan jumissa, en pysty kaantaa paataaaeee. Mulla on hemmetin kipea mustelma kadessa, sit pari vahan vahemman kipeaa mustelmaa toisessa, jaloissa ja KYLJISSA. Suurimman osan alkuperasta mulla ei ole mitaan havaintoa.
Sen lisaksi mulla on tanaan taas sellanen paiva et pelkka ruoan hajukin allottaa, aamupalan syominen oli tuskaa vaik oli hirveen nalka kun ei vaan tehnyt mieli syoda mitaan ja jotenkin sellanen lievasti pahoinvoiva olo. Tai pitaa hengittaa jotenkin erityisen syvaan.

Dataan valokuvauksen luokas facebookproxyn avulla.

Mut henkisesti voin ihan hyvin. Oon ylpee omasta kayttaytymisestani eilen (Sarra tietaa ja te loput ette, hihoho!), oonki vahvempi kun luulin. Emilyn auto oli tanaan tosi puhdas kun se ja Kelsey siivos sen eilen, ja otettiin valollamaalaamiskuvia. Ne oli aika hienoja =]

Ja nyt Mr. Jaques sano etta se voi kun voikin kirjoittaa mulle sellasen lapun jossa se selittaa mita me kurssilla oiekesti tehtiin, ja toivottavasti pari muutakin opettajaa suostuu, niin voisin ehka yrittaa saada muutaman kurssin kasaan tasta vuodesta sittenkin.

Herasin tanaan neljalta enka saanut enaa unta niin rupesin kuuntelemaan musiikkia. Laitoin paradox 5:n repeatille ja nukahdin tunniksi, vasytti aamulla ihan hirveasti mut selvisin kuitenkin. hihi.

tietenkin heräsin seittemältä laittautuu valmiiks vaan että melissa soittais puol kahdeksan että ei onnaa, se on kipeä :

---

(

no jaa, ainakin mulla on tänään paljon parempi olo ♥

tuntuu et oisin noussut haudasta.

tänään oli viimeinen orientaatio. näin luultavasti viimeistä kertaa monia ihmisiä joista suurimmanosan olin tavannutkin aikaisemmin - hurjan - yhden kerran. järkyttävää, eikö? vein kuvia kaikille ja sain ihmisiä kirjottamaan mun kuvien taakse jotain kivaa. nyt ne ei ehkä kaikki unohda mua ihan heti.
jan, meidän ylimmäinen aluevalvoja kehui ihan kauheasti miten kiva että tein niin, ja annoin sillekin pari kuvaa. en nähnyt alvaroa, enkä jennaa.

hedari alkoi siinä puolivälissä. koko homma loppui puolitoistatuntia etuajassa, ja kelasin että ihanaa, pääsen kotiin ja sään särkylääkkeen heti, ja dana - davidin hostäiti - kysyi haluanko lähteä niiden kanssa plazalle. jostain käsittämättömästä syystä sanoin kyllä, ja sen sijaan että oisin päässyt kotiin heti, menin niiden kanssa syömään cheesecake factoryyn.

cheesecake factoryssä on ihan älyttömän hyviä ruokia ja jälkiruokia, meillä oli ihana tarjoilija, ja söin puolikkaan chocolate mousse cheesecaken, koska enempää en pystynyt, se täytti niin nopeasti.
tässävaiheessa hedari yltyi, ja lähdettiinkin onneksi kotiin. kotimatkalla sain kuunnella danan ja davidin leikkisää kilpavalitusta siitä kummalla on pahempi vessahätä ja päänsärky ja pitääkö pysähtyä vai ei. Pysyin hiljaa koska tiesin että mulla oli pahempi vessahätä ja päänsärky yhteensä kun niillä kummallakaan.

Pääsin kotiin samaanaikaan hostvanhempien kanssa jotka oli juuri tulossa costco:sta. Tässävaiheessa hedari oli jo ihan järkyttävä, ja sainkin migreenintappajalääkkeen hostmamilta, tarkistin internetin, laitoin musiikkia ja torkuin puolitoistatuntia.

nyt mä oon tässä. hedari on vieläkin muttei yhtä paha, pitää liikkua hitaasti ja rauhallisesti, eikä kukaan ole kaivannut mua tälläaikaa, mikä on sääli, koska kaipaan seuraa tai tekstiviestejä tai ihan mitä vaan ihan kamalasti juuri tällaisina hetkinä. kävin yksinpuheluja päänisisällä ja purin ajatuksia, poistin tekstiviestejä - kamala miten vaikeaa sellainen voi olla - ja nyt mietin että pitäisi ehkä käydä syömässä jotain ja painua sitten uudelleen nukkumaan.

huomenna toivottavasti photoshoot melissan kanssa, niin saisin mun viimeiset photoshootit valokuvaukseen tehtyä.

kaipaan huomiota kuudelta tietyltä henkilöltä juuri nyt ja viimeisen viikon aikana, mutta ainoastaan yksi niistä on osoittanut oikeaa huomiota ilman että mä olen sanonut niille vähään aikaan mitään. on se elämä epäreilua, valivalivali.

mulla oli tänään oikeastaan ihan hyvä päivä, mutta mun päänsärky saa mut vähän kärttyisäksi, niin tää teksti on tällaista.

ps kenellä on ikävä sanoo HEP
ees vähäse
ihan pikkuse
|--| näin vähä

tänään oli hyvä päivä, en tehnyt yhtään mitään ja oli graduation harkat.

goo goo dolls on vähän sellasta musaa että se aiheuttaa mulle älyttömän halailupussailu-olon ja tällähetkellä mun elämässä ei ole ketään sellaista jota voisi pussailla, eikä muutenkaan sellasta jota voisi just nyt halata, koska mun perhe on tylsä ja meni jo nukkumaan, eikä kello ole kuin vähän yli yhdeksän. 21:12, tarkalleen. mutta ei se mitään, mulla on sellainen olo että ehkä mun elämään vielä ajautuu joku jota pussailla, lopulta. nyt just ei ole kovin suurta valikoimaa mut eipä mulla koskaan ole ollutkaan, että se siitä sitten :D ei ole kiirettä tällä, ja pärjää sitä ilmankin.
mut better days on ihan sellanen pusubiisi et voi elämä.

aa joo, kerroinko teille jo, että sain myspace-viestin joltain ihan oudolta tyypiltä joka sanoi että sillä on fetissi jalkapohjiin ja haluaisi mun kuvaavan mun varpaita? kohteliaasti jätin vastaamatta, en osannut päättää oisko mua yököttänyt vai naurattanut enemmän, niin että nauroin sit.

mulla on ikävä melliä kun luen sen livejournalia, ja sitämyöten ikävä kaikkia muitakin. voi että te ootte ihania! puhukaa mulle.

mulla on nyt niin älyttömän hyvä olo ja hyvä päivä takana, ette tiedäkään!

("i just realized you've broken pretty much all of the school bus rules."
"what? oh. no touching, no hitting, no kissing. LOL joey, we've broken every rule"
"there was no kiss--- wait, did you guys kiss?"
"[kisses joey on the neck]"
"WOW! NOT COOL! SO GAY!"
--
"and that would be my skirt."
"no, it's a leopard. i'm just petting the leopard"
"what the hell are you doing?"
"i'm petting the leopard"
"o_o i want to pet the leopard!"
"you can't reach. .... now that just looks really bad")

kokolattiamattojen hyvä puoli on se, että huoneen lattialla voi nukkua kevyesti kaksi tuntia silleen että transatlanticism pyörii taustalla jatkuvalla toistolla ja herätä seitsemältä siihen että on yksi tekstiviesti juuri siltä ihmiseltä jolta oikeastaan kaipasinkin - vaikka myönnetään, ei ole vastannut takaisin vielä - ja ulkona sataa taas vettä. mun huoneessa on kevyesti hämärää, mutta kaksi ikkunaa varmistaa sen että täällä näkee eteensä, ja tää lattia on kotoisan sekainen ja täynnä tavaraa.

(vinkkinä, jos oon poissa messengeristä enkä esim vastaa viesteihin niin sillon se yleensä tarkottaa että en ole tavoitettavissa !)

tänään keramiikassa mun piti aloittaa .... apua, sanat katoo.... bowl on the wheel? APUA. no jokatapauksessa, piti aloittaa kolmesti uudelleen kun kahdella ensimmäisellä kerralla alaosa oli liian ohut ja se läsähti kasaan kun en jaksanut ajatella sitä, ryhdistäydyin sitten ja siivosin koko alueen, ja aloitin uudelleen. ope kehui.

mr. smith kysyi montako viikkoa jäljellä ja lacey kysyi oonko innoissani lähdössä takaisin. mua inhottaa kun nää kyselee sitä, ne pakottaa mut ajattelemaan sitä sillon kun oon niiden keskellä. pudistin päätä, mut en ajatellut asiaa sen enempää. kyllä mä oon innoissani näkemässä teitä, mutta en mä oo innoissani jättämässä näitä. ja äh. mua masentaa koko ajatus lähtemisestä.

ihmettelin tänään miksei ketään ole online mut sit tajusin että suomessa on kansallinen vedetään perseet - päivä, ja kaikki on liian kiireisiä tutkimaan ruohojuuritason elämää ojienpohjalla lakit päässä - tai sit ei - ettei niillä oo aikaa istua koneella. hitsi.

tänään istuin katetulla parvekkeella ja kuuntelin kovaa sadetta ja ukkosta, joka vei meidän sähköt, kävin walgreen'sissä laittamassa kuvia kehittymään (25,87dollaria tai jotain 171:stä kuvasta), kuulin aikalailla kehuja mun ulkonäöstä ja pukeutumisesta ("i've decided it's not fair that you're so cute", "you should wear stockings for me more often :---)" ymym tosin viimesin oli kai läppä), ahdistunut kaikesta, kuullut että mua on kehuttu mun seläntakana, kuunnellu silversun pickupsia ja nauranut emilyn kanssa, tarkistellut kurssivalintoja, seisonut sateessa ihan vain sen takia että voin ja mennyt sisälle märkänä koska en halunnut vilustua, miettinyt ihmisiä jotka aiheuttaa mulle päänvaivaa, jotka käyttäytyy ristiriitaisesti tai joita mulla on vain ikävä, mennyt pois koneelta koska mua ei vaan ole huvittanut istua, ahdistunut ihmisistä, ahdistunut elämästä, saanut kivoja halauksia ja kättä vyötärönympärille, näyttänyt emilylle the history of the world:in (in less than seven minutes), nauranut videoille joita se on mulle näyttänyt, juoruillut emilyn kanssa ja kuolannut ihmisiä, hakenut aamulla sonicista java chillerit leslien kanssa just because, käynyt sonicissa iltapäivällä koska emily oli huonolla tuulella, tajunnut että vaniljaa ei ikinä pitäisi laittaa jääpitoisiin juomiin, miettinyt tulevaisuutta, ahdistunut, itketyttänyt muttei ole tullut yhtäkään kyyneltä, melkein huutanut ihan vaan koska turhauttaa, kävellyt koulun käytävillä ilman päämäärää ja näkemättä niitä kasvoja joita mä olisin eniten halunnut nähdä, nähnyt kasvoja joita olisin voinut olla näkemättä, istunut kirjastossa ja puhunut xboxien red ring of deathista, jättänyt lähettämättä eteenpäin tekstiviestin kuolleen vauvan takia koska en usko että tekstiviesti saa kovin paljon ihmeitä aikaan ja inhoan vaan ketjukirjeitä yleisesti, ahdistunut kirkolla, ollut hetkenaikaa iloinen omasta uskosta ja sitten taas ahdistunut, miettinyt että haluan soittaa sarralle mutten viitsinyt kun kello oli väärää aikaa ja en halua vaan valittaa sille, ikävöinyt ihmisiä ja ahdistunut ensikesästä ja siitä miten kamala on olla ensimmäiset yöt kotona, ollut hiljaa koska en ole halunnut sanoa jollekulle yhtään mitään, vastannut hassuun myspaceviestiin ja jättänyt vastaamatta toiseen joka järkytti mua karmivuudella stalkkerimaisuudellaan, miettinyt liikaa, käyttänyt mun uutta italialaista mobsterimafiahattua, toivonut näkeväni ihmisiä joita en ole nähnyt, toivonut toisten vastaavan tekstiviesteihin, ja kukaan ei ole vastannut, ja istunut huoneen lattialla, istunut sängyllä ja tuijottanut ulos harmauteen, katsonut itseäni peilistä ja nauranut, kiistellyt itseni kanssa, miettinyt ihmisiä elämää ja maailmankaikkeutta, ja toistanut royal we:tä.

tän järkyttävän LAATIKON tarkotus on jättää lukeminen vaan sellasille joita se oikeasti kiinnostaa. mulla on vaan sellanen olo että jotkut niistä on kuitenkin sellaisia joiden en halua tätä lukevan, mutta en valita.