Eilen tuntu kun kaikki olis kaatunu päälle....niinkun aivan kaikki...
Olin ihan hermona töissä. Itku kurkussa siinä väänsin hampurilaisia ja hermot vaan ei meinannu pysyä kasassa. On ihan liikaa tapahtunu pieniä ikäviä asioita lyhyen ajan sisällä. Ja sitä vaan ihminen on niin taitava, että saa kaikki suurennettua päässään moninkertasiks, eikä vaan enää meinaa voimat riittää..
Kun olin lähössä töistä, niin mulle tuli puhelu, että Paippi vois ehkä jäädä väliin! =O aattelin että "loistavaa" "täydellistä" "ihana päätös ihanalle viikolle" -.-
Pääsin himaan, niin sain jonkun kohtauksen...paniikkikohtaus kai...! koskaan en oo kokenu mitää tollast, mut tuntu et koht räjähtää keuhkot pihalle! Oli jotain aivan kamalaa...=S sydän hakkas varmaan miljoonaa...
Onneks paippi ei kuitenkaan peruuntunu! ;) 11 aamua enää...=D