'Yön autius oli kuin jähmettynyttä
kylmyyttä, joka laskeutui ylleni ja
sulki minut sisäänsä. Ei edes takkatuli
lämmittänyt minua kun olin taas sisällä.
Autiota ja tyhjää. Ja sitä hiljaisuutta,
jota olin kaivannut - yksinoloa
hirvittävän taistelun jälkeen. Siinä
hiljaisuudessa oivalsin - ja se nakersi
sisintäni kuin nälkäinen peto -, että en
enää kerta kaikkiaan sietänyt nähdä
häntä silmissäni.'
kylmyyttä, joka laskeutui ylleni ja
sulki minut sisäänsä. Ei edes takkatuli
lämmittänyt minua kun olin taas sisällä.
Autiota ja tyhjää. Ja sitä hiljaisuutta,
jota olin kaivannut - yksinoloa
hirvittävän taistelun jälkeen. Siinä
hiljaisuudessa oivalsin - ja se nakersi
sisintäni kuin nälkäinen peto -, että en
enää kerta kaikkiaan sietänyt nähdä
häntä silmissäni.'