IRC-Galleria

KBKBKBKBKB!!!!!!! Pois edestä ne huusivat. Viekas muro siirtyi äkisti jonkun otuksen vetäisemänä sivuun ja kaatui jätekasan päälle. Viekas muro hieroi silmiään. Sen kaatanut otus oli kadonnut. Mitä olivat nuo K:n ja B:n muotoiset ilkeät otukset? Oih, eivät ne olleetkaan niitä ilkeitä, sen viekas muro huomasi vasta kun K:ta ja B:tä erittävät otukset tulivat. Ne näyttivät ilkeiltä mutta todellisuudessa ne kai sitten olivat kilttejä koska kukaan ei tullut niitä häätämään pois. EI, EIEIEIEI, EI TAAS, msvqruiiiiiii!! taas sitä mentiin, mutta minne tälläkertaa?

To be continued...

Kun viekas muro vihdoin uskalsi avata silmänsä, se huomasi palastensa joutuneen erilleen. Viekas muro huomasi ympärillään pieniä otuksia jotka veivät kottikärryittäin törkyä jätekasoihin tämän paksun, oudon paikan reunoille. Haju ei ollut paha, mutta tuskin viekas muro haluaisi asua jätevarastossa. Niin, ei kukaan haluaisi. SLUIPPP!!! Mitä, whusssshhhh. Vettä, joka puolella, kaikkialla. Mutta ei se vaarallista ollut. Otuksetkin olivat tottuneet siihen. Nyt ne keskeyttivät jätteiden raahaukseen ja siirtyivät imemään vettä... KBKBKBKBKB!!! Ai että mitä, mitä viekas muro nyt huomasi?

To be continued...

Ahhaha ahhaha! mikä nyt näin voi kutittaa, mihin se outo swuip vei viekkaan muron?
Ohutsuoli, eikös muron pitäisi kulkea siellä sisällä, ei ulkopuolella pienten nukkalisäkkeiden seassa?
AHHAHA! ja tuo kutitus, eikö se jo voisi loppua. Pienet nukat nauraessaan hivelivät viekasta muroa joka nauroi katketakseen, muttei se arvannutkaan että kohta aivan kohta, se olisi palasina.
Naks, Naks, Naks. Muutaman naks- äänen jälkeen viekas muro huomasi lilluvansa tyhjyydessä ja liikkuvansa eteenpäin. Swiupppp, se oli imemis- ääni. Viekas muro oli imeytynyt pimeyteen...

To be continued...

Hyi, mikä tuo haju on, miettii viekas muro. Jotain limaista. HYIIII!!!! Viekas muro oli vaeltanut pitkän matkan ruokatorvesta eteenpäin nukkuessaan. Maha, täynnä limaista mahanestettä. Pahanhajuista, syövyttävää mahanestettä. Mutta olihan siellä mukavan lämmintä. Sinne olisi voinut jäädä asumaan, mutta se haju, se kuvottava haju joka muodostui muiden murojen jäännöksistä. Viekasta muroa kuvotti, oksetti ja äkillinen pahaolo valtasi sen rapean kuoren. SWUIPP!!!
Mitä nyt??????

To be continued...

Missä on viekas muro, muut ihmettelivät, heillä ei kuitenkaan ollut vielä mitään ajatustakaan että heidän rakas, viekas muronsa seikkaili juuri silllä hetkellä Kaisan elimistössä. Viekas muro ei ollut ehtinyt pitkälle vielä mutta ruokatorven lihakset liikuttivat sitä eteenpäin kokoajan torvimusiikin saattlemana. Viekas muro katseli peloissaan ympärilleen nähden vain suuria lihaksia jotka katsoivat sitä murhaavasti. Ne näyttivät niin väsyneiltä vaikka olivat niin nuoria vielä ja lepäsivät aika usein. Murokin alkoi tuntea itsensä väsyneeksi. Hiljalleen se sulki silmänsä ja antoi lihasten viedä...

To be continued...

Hän, viekas muro, liikkui hitaasti mutta varmasti kohti ovea jonka alta kajasti valo. Hän ei tiennyt varmasti mitä löytäisi sen takaa, mutta silti hän, viekas muro, liikkui yhä nopeammin valoa kohti. Valkoinen valo, valo joka syövyttäisi mustan muron, valo joka olisi niin kirjas että viekas muro sokeutuisi, tuli kokoajan lähemmäksi. *PLUMPS* Valkoista, sitä oli kaikkialla, ei, ei, APUA!!! Viekkaan muron räpiköidessä suuressa astiassa, hopeinen laiva tuli, kaappasi sen ja syöksi sen mustaan pimeyteen.

Miettikää tekin nyt miltä muroista tuntuu kun te eka kaadatte ne maitoon ja sitte syötte ne..
HÄVETKÄÄ!!!!!

Olet tähti
Sellainen pieni ja aika huomaamatonkin
Niin ainakin luullaan
Sinulla on pieni sydän
Sellainen sydän
Jota ei kaikilla olekaan
Olet ainutlaatuinen
Olet ystäväni
Ja mitä voisin sanoa?
Olen ylpeä
Olen hyvin ylpeä
Anna ihmisten nähdä ylpeyteni
Sillä heille se on juuri tarkoitettu
Ja sinulle minä olen ystävä
Niin kauan kuin minua tarvitset <3

I am unhappy, but why
I have everything?
That what I think..
But maybe Im wrong about that
I dont have anything but depression