"Niille jotka ei osaa avaa suutaan, syvälle vajoo himas tuskissaan huutaa,
päänsisäl, sun oma pahin vihollinen, joka ilta toivoo et' tää olis päivist viimenen,
narukaulas, uuteen aamuun heräät, selkä seinää vasten joudut ittees kerään,
toiset löytää ratkasun, toiset tarttuu flindaan, psyykelääkkeil pystyy taas griindaa.
Muutama frendi lähti oman käden kautta, syyttää en voi, mut oisin halunnu auttaa,
mietit syytä elää, mieli alkaa karaistuu, ikinä ei oo myöhäst löytää jotain joka samaistuu,
nostaa sut ylös kuopast jonka ite byggasit, mikään ei muutu, vaikka sillalt alas hyppäiski,
Viikate kaulas, aika skarppaa, ÄLÄ LUOVUTA NIIN TAJUUT ET' OOT VAHVEMPI KOSKAAN!"