Savolaisäidin kirje pojalleen.
Äeti kirjottaa:
Rakas poekani,
Kirjotan tämän kirjeen hyvin hittaasti, kun tiiän, ettet ossoo lukkoo kovin noppeesti.
Myö ee asuta ennee siinä samassa paekassa ku sillon, ku lähit kottoo. Isäs nimittäin luk lehestä, jotta usseimmat onnettomuuvet sattuu 30 km:n sätteellä kottoo, jotenka myö muutettiin muuvalle.
En voe lähettee sulle osotetta ku se tamperelaisperhe, joka asu tiällä ennen, vei osoitekilven mukanaa, jotta heiän ei tarvis muuttaa ommoo osotettaan.
Tämä asunto on oeken mukava. Tiällä on pesukonekkii.En oo ihan varma, toemiiko se kunnolla. Viime viikolla laetoen pyykit konneesee ja vejin nupista, enkä oo nähnynnä pyykkilöitä sen koommin.
Siä ee oo tiällä olleenkaa hullumpi.Viime viikolla sato kaks kertoo. Enskiks sato kolome päevee ja toisella kerralla nelejä.
Tuavetti sano, että takki, jonka pyysit lähettämmää, on nappinee kaaheen paenava ja sen lähettämmine oes tullunna kovin kalliiks. Niimpä myö leikattii napit irti ja laetettii ne taskuuhi. Takki on tulossa moternisti sähköpostina.
Jussilta jäe eellen aaton avvaemet aaton sissään - kerettiin jo olla huolissammo, kun kesti ylj kaks tuntia, ennenkä Jussi sae meijät ulos aatosta.
Elli-sisko sae eellen lapsen. En vielä tiijä, onko se tyttö vae poeka, joten en tiijä, ookko nyt setä vai täti. Laps näättää iha veljeltäs.
Teuvo-setä putos kilijutynnyrii par viikkoo sitte. Sitä yritettii kiskoo ylös, mutta se taestel urheesti vastaa.
Tämmöstä tasasta tänne kuuluu eekä mittää kummempia tapahu, kute ee ennenkää.
Terveesin äetes.
PS. Piti laettoo vähä rahhaa mukkaan, mutta kirjekuorj oli jo kiinni.