IRC-Galleria

wilma}

wilma}

Who I am Who I'm not, and who I want to be
iinaiina sanoo (16:51):
Lainataaks yleensä puimureita?

iinaiina sanoo (16:53):
Niitä on varmasti vaikea lainailla. Taaai, no ajelee semmosella üüber isolla koneella vaan ympäriinsä 'mää vien tätä lainaan !

[Ei aihetta]Tiistai 09.12.2008 18:16

Sinä sekoitat minut
Paremmin kuin mikään muu.
Tämä hullu maailma
Hetkeksi unohtuu.

Mikä päivä!Maanantai 08.12.2008 17:07

Aamul oltii Isan kaa ihan paniikis ku meil ei ollu hajuukaa et mitä meiän pitäis tehä, mut sit iltapäiväl meil oli jo kovin hauskaa!
paitsi et ne silakat ja muikut oli kyl ylitsepääsemättömän kauheita, en voinu koskee.

KUVA-ARVOITUS: Kuka on kuvassa?Sunnuntai 07.12.2008 17:54

2 pvää kouluu tänä vuonnaKeskiviikko 03.12.2008 18:17

Karoliinan ranskan kokeesta: "Je me dépêche mon COMPISAR"

oikee kompisar ceellä, olet ihana!pus
must niin sanoinkuvaamattoman ihanaa!

ps. mul on ikävä tonttu toljanterii :(
ihan pahaa joulukalenterisuklaata, pakko käydä ostamas uus joulukalenteri koska ei tuu jouluu ilman kunnon joulukalenterii.

viimeinenlauseTiistai 25.11.2008 20:14



Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..