Huoltajuuskiista ratkesi ja tytär saa jäädä luokseni!!!! Jippijaijee! *tanssia *
Oli aika raastava kokemus ja olin hermostua välillä toisen syyttelyyn ja omakin arviointikyky petti pari kertaa ja tuli sanottua asioita mitä olisi saanut jättää sanomatta.
Sarita oli helpottunut ja minä olin helpottunut. Isä oli lyöty mutta kaipa hän sopeutuu aikanaan. Pyysin kyläänkin mutta kaipa hän vaatii aikaa ensin rauhoittuakseen.
Vaikeita asioita ja päätöksiä, joita ei toivoisi kenenkään kohdalle, saati omalleen. Ja etenkään kenenkään lapsen ei pitäisi joutua vanhempiensa kiistakapulaksi. Mutta ei ole kahta rakasta tyttöä ja tytön toive on etusijalla mietittäessä "parasta mahdollista vaihtoehtoa" jos sellaista on.Kuten sielläkin sanottiin,että on olemassa kaksi hyvää vaihtoehtoa.Näin se on! Mutta olen tyytyväinen tähän ratkaisuun!!!!!!!