Tällä kertaa en jäänyt aikailemaan seuraavan osan pelaamisessa vaan tartuin heti ensimmäisen osan jälkeen ruorista kiinni ja suuntasin katseeni kohti Syberiaa, mammutteja ja suurta jäistä seikkailua. Tarina alkaa suoraan ensimmäisen osan päätöksestä ja onkin melkein turhaa aloittaa pelaaminen ilman että ei olisi tutustunut ensimmäiseen osaan ainakin juonen kuljetuksen osalta. Pari vuotta ensimmäisestä osasta on tehnyt ihmeitä kuvalliselle annille. Kaikki näyttää hienommalta ja interaktiivisemmalta. Eikä pelkästään välivideoissa. Onkin hienoa huomata aina näissä pelisarjoissa se tekniikan kehittyminen kohti nykyistä loistoa, mutta tekniikasta huolimatta jotakin on tippunut kelkasta.
Nimittäin tunnelmassa ei päästä ihan samalle tasolle kuin ensimmäisessä osassa. Vaikka kaikki näyttäisi olevan samassa kuosissa ja tutussa ja turvallisessa ympäristössä, se jokin mikä sai ensimmäisen osan jäykkyyksistään huolimatta pelaamaan loppuun on tipotiessään ja välillä tuntuikin että pelkästään lopun näkeminen sai minut jaksamaan seikkailun päätökseensä.
Juoni ei ole mitenkään pöllömpi toisessakaan osassa ja se ainakin suurinpiirtein kokoaa kaikki langat yhteen ja päättää tarinan. Tämänkäään osan tarinasta en halua paljastaa liikaa koska se on itse nähtävä. Sen verran on pakko tiputtaa tietoa että tiedätte mitä on luvassa. Kate "kävelijä" matkustaa vanhan ja raihnaisen Hansin ja automatoni Oskarin kanssa kohti Syberiaa ja mammuttien kotisaarta. Matkan varrella tavataan muutama vanha tuttu ja uusi naama. Uusista kavereista ehkä mieleenpainuvin oli luostarin fanaattinen isä jonka pääkopassa Jeesus ja Saatana tanssivat samaan tahtiin. Tarinassa myös tavataan Yokol kansan edustajia jotka muistuttavat hieman saamelaisia tai no ainakin sukulaiskansaani eskimoita. Tarinan ympäristöt ovat lumisia ja jäisiä kautta linjan ja varsinkin tarinan alkupuolella tuntuu siltä kuin seikkailisi suomen lapissa.
Pelin tekniikka ohjattavuuksineen ja muine seikkoineen on lähes identtinen ensimmäiseen osaan verrattuna ja jos haluatte lukea niistä seikoista tarkemmin niin palatakaa edelliseen blogimerkintääni. Eli toisin sanoen tämäkin on lähinnä hiirivetoinen klikkailu ja pähkäilyseikkailu kaikkine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Kuten jo kerkisin sanoa on kuvallinen anti tasokkaampaa kuin edellisessä osassa ja kahden vuoden kehitys näkyy selvästi. Äänet ja ääninäyttelijät ovat korkeaa tasoa ja läpäisevät syynini ilman isompia kauneusvirheitä. Ainoa ärsyttävä tekninen seikka liittyy Katen ohajukseen, nimittäin väliin tuntui että akkeli kulkee kuten juna kiskoila vain tiettyä reittiä pitkin vaikka olisi ollu kätevämpää oikoa mutkat suoriksi.
Pakollinen pelattava kaikille ensimmäisen osan nähneille ja hieno seikkailu kaikenkaikkiaan vaikka tunnelma onkin lässähtänyt.
Arvosana:
7 (asteikolla 1-10)
Yhteenveto:
Suora jatkoosa hienolle ja verkkaiselle seikkailulle.
Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.
15,6 kilsaa juoksin @ 5:04 min/km 17 asteen pakkasessa näin heti aamutuimaan, hyvin piristi ja herätti.:)
Hiukan jäätyneen oloinen olin lenkin jälkeen, vaikka hyvin pukeutunut olinkin, mm. jaloissa pitkät villahousut trikoiden alla ja nilkkojen suojina vielä gaiterit.
Sunnuntain lenkin jouduin juoksemaan hyvin kylmissä olosuhteissa.
Pakkasta oli peräti -19 astetta.
Lunta sateli välillä hiljalleen ja muutama koiran ulkoiluttaja tuli vastaan, muita juoksijoita ei näkynyt.
Koska pakkasta oli noinkin paljon, niin alunperin tarkoitukseni oli juosta ihan tuntemusten mukaan, jos kilsan tai parin jälkeen tuntuisi pahalta, niin palaisin takaisin jo silloin.
Juoksu kuitenkin tuntui hyvältä ja juoksin normilenkkini ja lenkki meni hyvin tuntemusten osalta.:)
En juuri tuntenut kipua polvissa, säärissä tai nilkoissa, paikoissa jotka ovat aiemmin pakkasilla kipuloineet.
15,6 km @ 4:25 min/km.
En koskaan ole juossut lenkkiä noin kylmässä aiemmin.
Mieluummin vaikka +30 lämmintä lenkin aikana kuin -19 astetta pakkasta.
Wääää tiätteks ku olin isin kans äskö kävelees tuol ulkon,
mul tuli iha joulu olo. Tuol ulkon ei ees näyttän silt et ois
marraskuu, tai et oisin turus. Totesin vaa isil
et mul on sellane olo ku olisin rovaniemel jossai pikkukyläs
mis on kaikil joulufiilis :'3
Mut toisaalt mua ahdistaa tää kaikki joulu juttu..
nyt on marraskuun 21 pvä, ja mul on sellane olo,
ku ois joulukuun 21 pvä.
Nyt ei puhuta The White Stripesin hienosta biisistä, vaan siitä kuin kylmä tuolla ulkona oikeasti on. Kävin juuri pyörälenkin tuolla jossain ja täytyy sanoa, että sormet oli kyl iha jäässä tuon tempauksen jälkeen, sit ku takissakaa ollu kunnon lämpimiä taskuja minne ne kädet ois voinu laittaa lämpeneen. :( Taitaa olla talvi tulossa aika pikaseen tätä vauhtia, ei viikko sitte näin hyytävää kyl ollu.
Tajusin muuten juuri, että ens keväästä on tulossa aikamoinen musakevät. Jos Radiohead, Arctic Monkeys, The Strokes, Beck ja Libertines julkasevat uudet albumit niin sehän on aivan käsittämättömän siisti juttu! No mahdolista kuitenki, että joku nuista päättää viivyttää levyn julkasua oikee kunnolla, ei olis uutta ainakaa Strokesille... Vitsit kun löysin myös tänään oikein hienon artistin, siis TV on the Radion monitoimimiehenä tunnettu David Andrew Sitek sai valmiiksi vihdoin kauan odotetun sooloprojektinsa, jota kutsutaan nimellä Maximum Balloon. Ihan järjettömän hienon levyn on mies saanut aikaiseksi. Iski kyllä heti minuun suurella voimalla. Parasta on se, että monessa nuista biiseistä laulaa käsittämättömän siistin äänen omaava
Tunde Adebimpe. Kaiken kukkuraks tutustuinpa tänään myös tuohon Tired Ponyyn, huikeaan bändiin jossa loistaa musiikkiammattilaisia esimerkiksi bändeistä Snow Patrol, Editors ja R.E.M. Ainakin "Väsyneen Ponin" eka sinkkubiisi oli hieno, eli toi Dead American Writers. En oo muuten kerenny tosta heidän debyyttilevystä vielä saada sellasta sen suurempaa kuvaa.Vaatii lisää toistoja.
Olin taas tänään jälleen kerran YleX:n X-Ryhmän vierailevana tähtenä, ku soitin sinne koskien tuota viikon välispiikkiä. Oon alkanu nojaan yhä enemmän siihe, että X-Ryhmä on kyl parasta antia mitä toi YleX nykyään enää tarjoaa. En jaksa kyl innostuu Parasta Ennen! ja X-Ryhmän lisäksi muista ohjelmista sitten yhtään. X-Ryhmä soittaa lisäks ihan saatanan hyvää musaa! That's the fact. Se YleX:n palkinto ei tullu viel tänää postissa. Pitää toivoa että huomenna tulis :)
Viikonloppuna tuli soiteltua tosi paljo kitaraa ja syötyä nuudeleita. Elämä on ihanaa.
Ääni taas häviää, niin kuin lähti kesäsää
Tää on taas tätä nerokasta ikävää
Jääteetä lipittää etsiskellen järkevää
Sävelmää värittämään näkyvää pimeään
Tähtiä väsyttää, tulis edes talvisää
Alkais se saatanan keli jo lämpeemään
Peilikuvan nään, se vasemmalle vääristää
Päänsärky hellittää, päämäärä kun häämöttää
Niitän viljan lumen ja jään
Myytävänä sato huurtuneen mielen
Näyttäkää mulle haltijat sään
Heidät sulatan ja hitaasti nielen
Mäen päälle kiipeän sätkää käärimään
Jälkiä jää mutta jokin tässä mättää
Alkais sydän läpättään, tai ees jotain värinää
Täällä on kylmä, takaisin lämpimään
Taas äänet häviää, nälättää, väsyttää
Tää on taas tätä nerokasta ikävää
Särvintä ja sänkyyn tuijottamaan TV:tä
Varttivuosi kesään, lähde nyt jo talvisää