joku sanoi minulle aikanaa kun jotakin tahtoo kovasti sen saa... Tällä hetkellä tahdon että isäni eläisi , mutta tiedän myös sen että tätä en voi tahtomalla saada... En mitenkää...
Tahdon isän takaisin mutta saa en... En ikinä... Isä on mennyt pois häntä en hyvästellä saanut... Kiitos lapsuudesta antaa... Ilon ja onnen kyyneileitä vuodattaa... Isää kaipaan aina ja ikuisesti... Halunnut hyvästellä oisin... Ilman hyvästejä jäimmen... Lepoon laskemme pian sinut. Sinne minne päädyt siellä sinun parempi on olla...
Istuin äärellä koneen vierelleni ilmestyit. Katsoit minua ja hymyilit... Sanoit: anteeksi.. Sitten pois katosit... Itkin hetken... Tiesin että parempi sun on siellä kuin täällä. Ei sairautta ei kirousta... Kuten kela biisissään sanoo: siellä on tupakkaa eikä syöpää.. Ehkä parempi näin elämästäs nautit ehkä osaat elämän jälkeisestäkin nauttia...
Päivänä jonain tulemme perässäsi katsomme sinua silmiin... Halaamme, yhteistä aikaa päällä maan muistelemme. Nauramme pahalle päällä maan. Katsomme kun lapsemme työtämme jatkaa.. Hymyilemme muistelemme elämää...
Kerromme lapsillemme että hyvä isä olit... Vika sussakin oli, ilman niitä et silti isä olis ollut. Joku on aikaan myös opin antanut että viat meistä täydellisiä tekee.. En muista olitko se sinä. Ehkä sinä opin suurimman annoit.. Annoit lapsiasi meidän olla. Kannoit suuren vastuun. Hyvällä muistamme sinua.
Puran itseni tekstiin tähän. Samalla muistoissani sä elät. Moni muu sua muistaa lisäksi mun ehkä liiankin moni. Ehkä joku pahalla, mutta tunne että suurin osa hyvällä. Lapsiasi meitä rakasti ja me sinua. Emme sitä miehinä toisille sanoneet mutta tiesimme sen kaikki. Ilman sinua ei olisi meitä.
Oikei taitaa nää sanat laulun olla lopettelen nyt isä.. Tekstin tän sulle kirjoitin ehkä sut vielä nään ja tapaamme taas... En hyvästejä sano sanon nähdään isä. Ennen sitä sulle seuraajan teen. Pienen heikin tänne päälle maan ehkä nimen sinun hän saa... Toivotaan niin... Näkemiin isä tulemme luoksesi
Jeah, tämä tässä omistetaan jokaiselle joka on menettänyt jonkun, jota
Todella rakasti...
Kuuntele tämä...
Näyttää kuin eiliseltä, me ennen rokkasimme esityksen
Nauhoitin ääniraidan, sinä teit liikkeet
Niin kauna roikkumassa pölkyn päässä
Surukseen heidän on tiedettävä se
Ettei elämä aina ole sitä miltä se näyttää
Sanat eivät riitä kuvamaan mitä sinä merkitset minulle
Siltikin vaikka olet poissa, olemme yhä tiimi
Välittämättä perheestäsi, täytän unelmasi
Tulevaisuudessa, en voi odottaa nähdäkseni josko
Avaat portit minulle
Muistelen joskus yötä jona he ottivat ystäväni
Yritän unohtaa sen, mutta se palaa takaisin
Kun on kyse oikeista tunteista niin niitä on vaikea salata
Et voi kuvitella kipua jota tunnen
Antaisin mitä tahansa kuullakseni puolet hengityksestäsi
Tiedän että yhä elät kuolemanjälkeistä elämää
kertosäe:
Jokaisen askeleen jonka otan
Jokaisen liikkeen jonka teen
Joka ikinen päivä
Jokakerta kun rukoilen
Kaipaan sinua
Ajattelen päivää
Jolloin lähdit pois
Mikä elämä se olikaan
Mikä ystävyyssuhde rikkoutuikaan
Kaipaan sinua
On tavallaan aika vaikeaa ilman sinua
Tietäen että olet taivaassa hymyilemässä alaspäin
Katsomassa meitä kun rukoilemme sinulle
Jokapäivä rukoilemme sinulle
Siihen päivään asti kunnes tapaamme taas
Sydämessäni pidän sinut, ystäväni
Muistot antavat minulle voimaa jota tarvitsen jatkaakseni
Voimaa jotta voin uskoa
Ajatukseni, en vain voi kieltää
Ettenkö toivoisi että voisin kääntää ajan viisareita taaksepäin
Me ja kuusi kaupaa uusine vaatteineen ja huveineen
Sinä ja minä valloitimme elokuvia
Teimme hittejä, lavat ne ovat saaneet sinut osakseen
Siltikään en voi uskoa että olet poissa
Antaisin mitä tahansa kuullakseni puolet hengityksestäsi
Tiedän että yhä elät kuolemanjälkeistä elämää
Joku kertoi minulle miksi...
Sinä aamuna
Kun tämä elämä on ohi
Tiedän, näen kasvosi
Joka päivä töitä
isä paiski paljonkin
Me ruokaa tarvittiin
Ja kengät paljas varpaisiin
refrein:
Joka ilta peitti hän mun
kun laittoi nukkumaan
Rukoilimme vain
sitten suukon poskeen sain
Hänen kanssaan helposti
mä kasvoin maailmaan
ja kiittää häntä saan
nyt myöhäistä on vaan
Ja sairas niin on
äiti todettiin
Sen isä ties
ja äiti itsekin
tiesi sen
Kuoli hän ja isä itki
miksen vois
hänen sijastaan mä päästä pois
Joka ilta keinutuoliin
istui allapäin
Ei noussut, siihen jäi
nukkui siinä minkä näin
Sitten kerran tuumas hän mulle
sä omaa elämää
kaipaat, etkö nää?
Ja niin me erottiin
Joka kerta lapsiain kun
laitan nukkumaan
mä isän sanat vaan
ne muistan uudestaan
Lapsi kasvaa kautta sun
ja tarvitsee sua niin
ja silti suudelmiin
Myös kuuluu näkemiin
Seems like it was yesterday
When I saw your face
You told me how proud you were,
But I walked away
If only I knew what I know today
Ooh, ooh
I would hold you in my arms
I would take the pain away
Thank you for all you've done
Forgive all your mistakes
There's nothing I wouldn't do
To hear your voice again
Sometimes I wanna call you
But I know you won't be there
Oh, I'm sorry for blaming you
For everything I just couldn't do
And I've hurt myself by hurting you
Some days I feel broke inside
But I won't admit
Sometimes I just wanna hide
'Cause it's you I miss
And it's so hard to say goodbye
When it comes to this, ooh
Would you tell me I was wrong?
Would you help me understand?
Are you looking down upon me?
Are you proud of who I am?
There's nothing I wouldn't do
To have just one more chance
To look into your eyes
And see you looking back
Oh, I'm sorry for blaming you
For everything I just couldn't do
And I've hurt myself, oh
If I had just one more day
I would tell you how much that I've missed you
Since you've been away
Ooh, it's dangerous
It's so out of line
To try and turn back time
I'm sorry for blaming you
For everything I just couldn't do
And I've hurt myself..
By hurting you
Ei lähtöäs todeksi uskoa vois
Sait äkkiä kutsun luotamme pois
Näin saapui suru ilmoittamatta
Katkesi elämä odottamatta
Vain muistot ja rakkaus jäljellä on
Ja kaipuu niin pohjaton.
Minä muistan sinut
Kun katson kurkien auraa
Minä muistan sinut
Kun lapset nauraa
Minä muistan sinut
Kun pakkanen paukahtaa
Minä muistan sinut
Ja aion aina muistaa
Iltapäivä
Päätä särkee
Ehkä viidestoista kerta kun
Käyn nukkumaan
Sydämesi lyönnit
Korvissani kuulen vieläkin
Enkä hiljaisuuttakaan voi enää
Kuunnella ilman sua
Tähdenlentoja
Voinko toivoa
Ettei yksinäisyys oo mun osa
Silmäluomet
Umpeen turvonneina
Tahtoisin palata takaisin
Aloittaa uudelleen
Eihän miehet itke
En minä ainakaan
En tiennyt aiemmin kuinka koskee
Kun sydän tekee kuolemaa
Tähdenlentoja
Voinko toivoa
Ettei yksinäisyys oo mun osa
Tähdenlentoja
Vain tuhkaa, valoa
Onko yksinäisyys myös mun osa
Sulkisit silmäni, näkisin paremmin
Peittäisit korvani, kuulisin selvemmin
Ikävän keskellä sirpaleita kokosin
Sulkisit silmäni, näkisin paremmin
Peittäisit korvani, kuulisin selvemmin
Silmät suljin ja hiljaisuuteen vajosin
Tähdenlentoja
Vain tuhkaa, valoa
Rukoilen ettei yksinäisyys oo mun osa
Tähdenlentoja
Vain tuhkaa, valoa
Rukoilen ettei yksinäisyys oo mun osa