IRC-Galleria

"Isä ei ole kokonaan poissa, vaan hän on nyt yksi miljoonista taivaantähdistä. Auringonsäde, joka aamuisin ikkunasta pilkistää. Jokainen tuulenhenkäys ja kuulen hänen äänensä kaikuvan korvissani. Kukkien puhjetessa kukkaan, tulet ajatuksiini, sydämeeni. Olit ainutlaatuinen ja rakastit syvästi lähimmäisiäsi, rakkaus ja muistot niin lämpimät mieliimme jäivät. Isä rakas, sinä nukuit pois, mutta tulet aina elämään muistoissani. Nyt tahdon vain sanoa hiljaa kuiskaten, rakastin isääni, en koskaan tahtonut hänelle mitään pahaa, parasta aina sisimmässäin toivoin."

Tiiän isi, että olisit musta ylpeä jos vielä olisit täällä mun kanssa<3

Olit kerran minun ainoa seurani
Olit kaikki mikä merkitsi jotain
Olit kerran ystävä ja isä
Sitten minun maailmani meni palasiksi
Kumpa olisit täällä jälleen
Kumpa olisit lähellä
Joskus tuntuu että unelmoin vain

Kumpa voisit olla täällä

Toivon että voisin kuulla sinun äänesi jälleen
tietäen että en koskaan voi
Unelmoiminen sinusta ei auta minua tekemään
Kaikkea sitä mihin pystyisin
Käyvät kellot ja veistetyt enkelit
Kylmiltä ja patsailta näyttävät, sinulle väärältä seuralta
Sinä olit lämmin ja hellä

Liian monta vuotta taistelin kyyneleitä vastaan
Miksei menneisyys voi vain kuolla?
Kumpa voisit olla täällä jälleen
tietäen että meidän täytyy sanoa "hyvästi".
Yritän unohtaa, opeta minua elämään
Anna minulle voimaa yrittää
Ei enää muistoja, ei enää äänettömiä kyyneleitä
Ei enää hukattujen vuosien katselua

Auta minua sanomaan "hyvästi"
Auta minua sanomaan, "hyvästi"...

~~ Andrew Loyd Webber - Wishing you were somehow here again ~~

Kaikki mitä teen, muistuttaa sinusta. Ikävöin sinua joka hetki.

Joka päivä töitä
isä paiski paljonkin
Me ruokaa tarvittiin
Ja kengät paljas varpaisiin

refrein:
Joka ilta peitti hän mun
kun laittoi nukkumaan
Rukoilimme vain
sitten suukon poskeen sain

Hänen kanssaan helposti
mä kasvoin maailmaan
ja kiittää häntä saan
nyt myöhäistä on vaan

Ja sairas niin on
äiti todettiin
Sen isä ties
ja äiti itsekin
tiesi sen
Kuoli hän ja isä itki
miksen vois
hänen sijastaan mä päästä pois

Joka ilta keinutuoliin
istui allapäin
Ei noussut, siihen jäi
nukkui siinä minkä näin
Sitten kerran tuumas hän mulle
sä omaa elämää
kaipaat, etkö nää?
Ja niin me erottiin

Joka kerta lapsiain kun
laitan nukkumaan
mä isän sanat vaan
ne muistan uudestaan
Lapsi kasvaa kautta sun
ja tarvitsee sua niin
ja silti suudelmiin
Myös kuuluu näkemiin

Ei lähtöäs todeksi uskoa vois
Sait äkkiä kutsun luotamme pois
Näin saapui suru ilmoittamatta
Katkesi elämä odottamatta
Vain muistot ja rakkaus jäljellä on
Ja kaipuu niin pohjaton.



Mun on sua ihan kamala ikävä iskä

Minä muistan sinut
Kun katson kurkien auraa
Minä muistan sinut
Kun lapset nauraa
Minä muistan sinut
Kun pakkanen paukahtaa
Minä muistan sinut
Ja aion aina muistaa

Iltapäivä
Päätä särkee
Ehkä viidestoista kerta kun
Käyn nukkumaan

Sydämesi lyönnit
Korvissani kuulen vieläkin
Enkä hiljaisuuttakaan voi enää
Kuunnella ilman sua

Tähdenlentoja
Voinko toivoa
Ettei yksinäisyys oo mun osa

Silmäluomet
Umpeen turvonneina
Tahtoisin palata takaisin
Aloittaa uudelleen
Eihän miehet itke
En minä ainakaan
En tiennyt aiemmin kuinka koskee
Kun sydän tekee kuolemaa

Tähdenlentoja
Voinko toivoa
Ettei yksinäisyys oo mun osa
Tähdenlentoja
Vain tuhkaa, valoa
Onko yksinäisyys myös mun osa

Sulkisit silmäni, näkisin paremmin
Peittäisit korvani, kuulisin selvemmin
Ikävän keskellä sirpaleita kokosin
Sulkisit silmäni, näkisin paremmin
Peittäisit korvani, kuulisin selvemmin
Silmät suljin ja hiljaisuuteen vajosin

Tähdenlentoja
Vain tuhkaa, valoa
Rukoilen ettei yksinäisyys oo mun osa
Tähdenlentoja
Vain tuhkaa, valoa
Rukoilen ettei yksinäisyys oo mun osa

Kauniina nauhana vuosien päivät,

helminä jokainen muistoiksi jäivät.

Elämän päivien ketju on kallis,

helmist' en yhdenkään kadota sallis.

Koskaan ei tiedä,

onko aikaa paljon vai vähän.

Yht'äkkiä huomaa,

se päättyikin tähän.

Muistot kauniit voimaa antaa,

surun raskaan hiljaa kantaa.

Ei jaksanut sydän kultainen,

vaan lähdit luokse pilvien valkeiden.

Kyyneleet eivät tuo sinua takaisin,

vaikka hetkellisesti sitä toivoinkin.

Katseesi pienessä ikkunassa,

on vieläkin muistoissani olemassa.

Talletan tuon kuvan syvälle sydämeen,

kun pyyhin silmäkulmastani kyyneleen.

Nuku siis rauhassa syvää unta,

ympärilläs sateenkaaren valtakunta.