kaikki on paskaa. ei nyt ihan, mut hetkittäin elämä tuntuis kyllä olevan jotain suhteellisen paskaa läppää. en tiedä onko tämä yleinen tuntemus muillakin, mutta tekemieni havaintojen mukaan tuntuis melko turhalta ottaa vakavasti juurikaan mitään, kun jo lähtökohtaisesti (ainaki mun) elämä on aika naurettavaa. niin vaikee siinä sitten on enää tehdä mitään muuten ku ironisesti, kännissä ja läpällä. oon miettiny et saiskohan lääkäristä jonkun lääkityksen kyynisyyteen, mut enhän mä ikinä lääkärissä käy muutenkaan, niin turhaa ees pohtia moista. kalja on ihan tarpeeks toimiva lääke moneen vaivaan, joista suurimman osan se on aiheuttanutkin tosin.
tää luuserimaanantai vois jo loppua, en päässy aamulla töihin ku heräsin vasta puolenpäivän jälkeen, kohtasin ihmisten säälivät katseet kun raahauduin kauppaan ostaa koksia ja pizzaa räjähtäneen näkösenä, kohtasin myös tilin saldon, joka oli yllättävän plussalla, vaikka näköjään oon eilen ostanu tuoppeja neljälläkympillä. voisin palkata jonkun sihteerin säännöstelemään mun rahankäyttöä, kun se tuntuu olevan mulle kovin vaikea tehtävä. ja kämpän kaaoksen siivoaminen, yritin äsken kesyttää tätä saastan määrää, mut luovutin, ku olin nostanu pari vaatetta kaappiin. ei siivoaminen mitään auta.
ulkona on ihan käsittämättömän harmaata, enkä haluu enää tänään poistuu ulkomaailmaan, vaikkei täällä sisälläkään erityisen viihtyisää ole. miksei ikinä voi vaan olla tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen