IRC-Galleria

Jokainen tykkää kuulla kun omaa äidinkieltään käytetään. Jos minulta kysytään, niin minun puolesta koko maailmassa puhuttaisiin suomea. Se on sellainen itsekäs periaate, jossa ei kuitenkaan taida olla mitään järkeä.

Joskus Suomi oli ruotsinkielinen. Eliitti puhui ruotsia. Tavallinen kansa puhui suomea. Suomenkielen kannattajat saivat taistella suomenkielen aseman puolesta. Siitä syntyi kaksikielinen Suomi.

Kieli on väline ihmisten väliselle kommunikaatiolle. Sen tarkoitus on palvella kansaa. Nykyään kaksikielisyys ei ole todellista, eikä palvele kuin erityisaseman perinyttä kutistunutta vähemmistöä. On parempi, että on vain yksi kieli, jonka kaikki opettelevat.

Sinällään ei ole väliä mitä kieltä käytetään. Olkoon se sitten suomea, saamea, ruotsia tai venäjää, mutta käytettäköön tässä järkeä. On järkevää, että Suomessa puhutaan suomea. Jos tänne muuttaisi nyt 6 miljoonaa kiinalaista, olisi kaksikielisyydelle hyvät perusteet. Jos puolestaan tänne muuttaisin 600 miljoonaa kiinalaista, olisi parempi, että Suomessa puhutaan kiinaa.

Tässä on jokaiselle paikka miettiä ja luopua itsekkyydestään. Tehdään niin, kuin on oikeasti oikein.

http://www.stat.fi/til/vaerak/2009/01/vaerak_2009_01_2010-09-30_kuv_001_fi.html

Jotkut sanovat ruotsin kielen opiskelun olevan tarpeellista kaksikielisessä maassa. Näin Kyrkslättläisenä voin sanoa, ettei kieltä edes rannikkoseuduilla paljoa käytetä. Ruotsin kieli on vielä turhempaa käytännössä kaikkialla muualla paitsi rannikolla. Kaksikielisyys ruotsalaisen vähemmistön ollessa minimaalinen on keinotekoinen asia. Rannikolla ruotsia saisi ollakin edes se pari perustavanlaatuista kurssia "Hej, jag heter Tuukka, jag kan inte prata svenska" -tyylillä, mutta muuten pakkoruotsi on todellakin sitä itseään - turhaa pakkopullaa. Sama pätee virkamiesruotsiin. Itärajalla tai Lapissa harvemmin tapaa ruotsalaisia, saatika sitten ruotsinkielistä palvelua tarvitsevia.

Jotkut sanovat ruotsin kielen opiskelun olevan yleishyödyllistä. "Onhan meillä pakkomatematiikkakin!" Ero piilee siinä, että matematiikkaa voi soveltaa kaikkialle, ja se on opetusohjelmissa kaikkialla sen hyödyllisyyden vuoksi. "Mutta pakkoenglantia ei voi soveltaa!" Ei ehkä voikaan, mutta siitä on hyötyä. Ruotsin opiskelusta ei. Englanti on universaali kieli, kun taas ruotsi rajoittuu pohjoismaihin, käytännössä vain osaan niistäkin.

Jotkut sanovat ruotsin kielen opiskelun helpottavan germaanisten kielten opiskelua. Totta, mutta miksei asiaa voisi ajatella toisin päin? Aloitetaan vaikka saksalla, ja luetaan haluttaessa sen jälkeen ruotsia. Kappas, germaanisten kielten lukeminen auttoi ruotsin opiskelussa! Miksi pitäisi aloittaa juuri ruotsin kielellä?

Jotkut sanovat ruotsin kielen vievän vain pari oppituntia, eikä sen poistamisesta olisi juuri mitään hyötyä. Lukiolaisen lyhyeseen ruotsiin kuuluu kolme vuotta ruotsia yläasteella ja muistaakseni neljä kurssia lukiossa. Oletetaan, ihan vain argumentin vuoksi, että tämä aika korvattaisiin argumentointisääntöjen ja -tapojen opettelemisella. Tämä johtaisi siihen, ettei tässäkään tekstissä kumottuja väitteitä olisi, koska fiksut ihmiset olisivat pohtineet asiaa, ja tajunneet, että pakkoruotsi on pelkästään aikaa ja vaivaa vievä, tökerön keinotekoinen instituutio.

http://www.adressit.com/kansanaanestys_kaksikielisyydesta

Allekirjoittakaa, jotta yksi Suomen ongelmakohdista saataisiin korjattua.

Itselläni ei ole mitään kielten osaamista tai ruotsin kieltä vastaan. Kuitenkin on niin, että ruotsi nauttii asemaa Suomessa, joka on yhteiskunnallisesti paljon syvemmälle ulottuva mitä esim. pakkovenäjällä oli ex-Itäblokin maissa.

Ruotsin kieltä vaaditaan, jotta voi saada akateemisen tutkinnon suoritetuksi Suomessa.

Miksi muilla (oikeilla) vähemmistöillä ei ole samanlaista asemaa kuin tällä yhdellä kielivähemmistöllä Suomessa? Tiedän: historia, mutta silti, kaikkien historianjäänteiden säilyttämisen ei tulisi olla itsearvoista. Suomessa romukoppaan joutaisivat mm. pakkoruotsi ja pakollinen varusmiespalvelus.

Ruotsin sijaan pitäisi olla mahdollisuus valita joku toinen suuri kieli, kuten venäjä, jolla on vain 1% puhujakunta ei-venäläistaustaisten suomalaisten keskuudessa. Kun Venäjä samalla on Suomen tärkein yksittäinen kauppakumppani luulisi olevan kaupallisistakin näkökulmista loogista panostaa tähän osa-alueeseen. Saksa, joka on Suomen 2. tärkein yksittäinen kauppakumppani heti Venäjän jälkeen on kielenä paljon venäjää osatumpi ja ainoa kieli englannin ja ruotsin ohella jossa esiintyy Suomessa syvempää osaamista.

Ruotsinkielisillä on omat yliopistonsa, joihin on huomattavasti helpompi sisäänpääsy kuin suomenkielisiin yliopistoihin. Kun samalla ruotsinkielisten hakijoiden sosioekonominen asema on jo valmiiksi keskimäärin varsin selkeästi parempi, pedataan tässä vain siloitellumpaa tietä hyvään tulevaisuuteen niille joilla usein jo valmiiksi on varakkaat lähtökohdat ja isin toimitusjohtajan palli pitää arkiset rahahuolet poissa iloisesta mielestä. Åbo Akademissa koulutetaan Suomen eliittiä, ja kun näin on niin esim. Turussa jotkut suomenkieliset vanhemmat harrastavat sosiaalista kiipimistä laittamalla lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, jolla taataan tälle lähtökohtaisesti paremmat eväät tulevaisuuteen.

Sanotaan nyt tähän loppuun vielä, että mielestäni mikä tahansa kaksikielisyys on rikkaus. Ruotsinkielisyys ei kuitenkaan ole mielestäni sen arvokkaampaa kuin mikä tahansa muukaan kaksikielisyys Suomessa. En myöskään vastusta vähemmistöjen oikeuksia, vaan mielestäni kaikille kuuluisi taata mahdollisimman yhtäläiset mahdollisuudet, niin että syrjintään ja suosintaan tulee puuttua. Ruotsin kieli voisi mielestäni säilyttää asemansa alueellisesti, ei valtakunnallisesti.

(Kirjoittaja opiskelee Åbo Akademissa puolan kieltä, jonka lehtoraatti ÅA:ssa laukkautetaan tämän lukukauden jälkeen säästösyihin vedoten yhdessä Suomen varakkaimmassa yliopistossa. Kirjoittajan oma sukunimi myös kuuluu niihin nimiin, jotka suomalaistettiin alkuperäisestä ruotsinkielisestä asustaan 1800-luvulla.)

valitsemaanne numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä.

kontakt vet nymbret in haar vaag foor sej