IRC-Galleria

Syyskuun alussa tuli maalämpö taloon. Sähkön kulutus laski heti, vaikka elokuussa ainoa lämmitettävä asia oli käyttövesi.

Viime vuoden tammikuu ei ollut kovinkaan kylmä, paitsi meidän talossa sisällä. Patteriventtiilit oli jumissa tai kokonaan tukossa. Sähköä kului silti ihan hirveesti.

Viime kuu (joulukuu) oli keskilämpötilaltaan samaa luokkaa kuin mainittu tammikuu, mutta talossa on lämmin! Patteriventtiilit toimii ja saunaosastollakin on toimiva lattialämmitys. Sähköä kului vain puolet viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Kyllä tuo lämpöpumppuinvestointi siis maksaa itseään takaisin ihan hyvää vauhtia.

Saimme talon virallisesti hallintaamme vuosi sitten, joskin pääsimme purkamaan vanhaa keittiötä jo pari päivää aikaisemmin eli 13. päivä.

On tässä jotain saatu jopa aikaiseksi vuodessa:

• Lattiat hiottu (joku yrittäjä suoritti)
• Keittiö täysin uusiksi
• Kevyt pintaremppa (tasoittelua ja maalausta) kaikkiin huoneisiin paitsi eteiseen, portaikkoon ja yläkerran halliin
• Saunaosasto täysin uusiksi. Vähän viimeisteltävää vielä on
• Lämmitysjärjestelmä vaihdettu varaavasta yösähköstä maalämpöön. Lisäksi termostaatit vaihdettu. (putkimiehet teki)
• Yläkertaan väsätty parin neliön laajennus ullakon puolelle täysin uusiksi
• 80-luvun takkahuoneesta purettiin kaikki. Rappausta täytynee vielä vähän piikata irti.

Ylivoimaisesti suurin proggis on ollut saunaosasto. Mutta kyllä nyt on ilo nauttia saunaosastosta jossa on mm. seuraavia edellisestä implementaatiosta puuttuvia ominaisuuksia: Lahoamattomat seinät, lämpiävä lattia, ylipäätään lämmintä, löylyhuone jonka saa kuumaksi, valaistus jossa jopa näkee jotain, hana jota voi operoida myös saippuan liukastamilla käsillä .. ja bonuksena ihan tyylikäs ulkonäkö.

Hommat kuitenkin jatkuu näillä näkymin seuraavilla hankkeilla:

• Takkahuoneen paikalle kodinhoitohuone. Deadline on huhtikuun loppu
• Saunaosaston viimeistely
• Tölli pitäisi maalata ulkopuolelta. Suurempi homma on vanhan lateksimaalin raappaamisessa. Piti tehdä menneenä kesällä, mutta ehkä sitten ensi kesänä
• Jalkalistojen tekeminen ja asentaminen. Homma on edennyt sen verran että appiukon autotallissa on pino sahatavaraa ja sopiva jyrsinterä on teetetty. Hommaa on enää siis .. höylääminen, jyrsimen läpi vetäminen aika monta kertaa, pohjamaalaaminen, maalaaminen ja asentaminen.
• Yläkertaan johtavat portaat narisee ihan hävyttömästi. Täytyy kokeilla annostella vähän ruuveja ja jos ei auta niin tehdä uudet portaat. Muksu(t) heräilee muuten
• Pintaremppa eteiseen, portaisiin, yläkerran halliin

Lisätehtävää lähivuosina:

• Peltikaton maalaus tai maalauttaminen. Lähinnä esteettinen seikka, joskin parissa kohdin on hieman orastavaa ruostetta
• Ikkunanpokkien raappaus, kittaus ja maalaus.
• Ikkunoiden sisäpokiin lämpölasielementit. Säästää energiaa ja vähentää vetoa
• Katolle lisää eristettä. Sieltä kun karkaa suurin osa lämmöstä heti ilmanvaihdon jälkeen
• Yläkerran vessa on melkein katastrofi. Ilmanvaihto ei toimi, lattialaatat on varmaan 10 astetta lämpimiä tällä hetkellä, höyrysulun toteutus arveluttaa, kaakelit on aivan vinksin vonksin.

Lisälisätehtävää (useiden vuosien kuluttua):

• Keittiön lattia pitäisi hioa ja lakata uusiksi. On jo nyt aika bailatun näköinen kun Arttu heittelee kattiloita ja muuta rojua
• Nykyisestä "autotallista" pitäisi tehdä asumiskelpoinen huone
• Kellarin vessa uusiksi
• X asiaa joita en ole vielä keksiny

Mitenniin omakotitalo on ikuinen projekti?

Enää olisi jäljellä lattian hiominen ja lakkaaminen. Ja tietty jalkalistat, mutta ne tulee sitte joskus kun kerkee vetelemään lautaa jyrsimestä läpi.

Monttu on valaistu tuollasella ledinauhalla: http://www.oversol.fi/www/popupcard.php?id=60 ... Valoa kyllä piisaa, mutta sävy on hieman pebasta. Periaatteessa sävy on lämmin valkoinen, mutta hieman vihertävä on. Saa nyt kuiteskin kelvata, sillä monttu tulee toimimaan lähinnä "vaatekaappina" ja valoa käytetään kun aamulla pengotaan jotain päälle laitettavaa.

Halvalla pääsee ja onpahan yksityiskohtiakin. No ei sentään. Puukuitulevy (jota näkyy vielä päätyseinässä) on hieman epätasaista ja etenkin huokoista, joten se täytyy paperoida ennen maalausta. Paperi turpoaa eli venyy kastuessaan ja vastaavasti kutistuu kuivuessaan. Tuntuu toimivan ihan hyvin vaikka ekaa kertaa kokeilenkin. Pinnasta tulee sileä ja peittää myös ruuvinreiät täysin näkymättömiin.

Onhan tuossa hommaa, mutta niin on myös kipsilevyn tasoittamisessa ja hiomisessa. Toisaalta tässä ei synny pölyä kun ei tartte hioa. Varmaan lähiaikoina pääsee vihdoin maalaamaan. Projekti on edennyt vähän hitaasti, sillä Arttu menee kasin ja ysin välissä nukkumaan, joten aikaa iltaisin on tunnista kahteen. Lisäksi ollut viikonloppuisin muutakin puuhaa.

Kai se on hyvää kamaa, mutta vihaan sen tursottelua. Oli hieno fiilis kun revin mönjää pois hiuksista. Olis varmaan pitäny käyttää jotain lakkia.

Nyt on kuiteski katossa yks kerros eristettä. Seuraava kerros onkin sitä kipsilevyllä pinnoitettua. Tarttis vaan jonkun avustajan, jotta 60x240 cm levyt saa nostettua kattoon ja ruuvattua kiinni...

Oheinen lämpökamerakuva on viime talvella. Ulkona ei tainnut olla tuona päivänä erityisen kylmä, mutta lattianraja tuntui menevän usein jopa pakkasen puolelle. Purettuani lattian tilanne oli kyllä ihan selkeä. Lattialautojen alla ei ollut erityisen paljoa purua ja käytännössä siellä oli reilun kokoinen tunneli kylmän ullakon lattian alle. Tiivistystä ilmavirtauksia vastaan ei siis ollut.

Kävi vähän samalla tavalla kuin saunaosaston kanssa eli hommasta tuli niin perusteellinen kuin on käytännössä mahdollista. Kyllä tulee niin tiiviit rakenteet ettei takuulla tule vetoa! Kuvassa näkyvä ruskea ilmansulkupaperi on avainasemassa. Saumat luonnollisesti limitetään riittävästi ja teipataan kiinni. Paperia on lattian alla ja seinässä näkyvien lautojen takana.

Seinässä näkyy lautoja. Rakenne on melko perinteinen - moni muu ehkä olisi valinnut vähän helpomman tavan ja laittanut seinään kipsilevyä, mutta ajattelin jatkaa samaa rakennustapaa kuin talossa on alunperin käytetty. Kipsilevyt, höyrynsulkumuovit ja lasivillat eivät kuulu tänne. Sen sijaan seinään tulee huokoista puukuitulevyä, lautaa, ilmansulkupaperia ja selluvillaa. Selluvillassa on se mukava piirre että sen lämmönjohtavuus on puolet sahanpurusta, eli samalla paksuudella se eristää tuplasti.

Syödään nyt hieman sanoja kuitenkin. Ajattelin laittaa kattoon polyuretaanilevyä, sillä se on niin paljon helpommin asennettava, vielä vähän paremmin eristävä ja lisäksi ei päästä kosteutta läpi. Kattoruoteiden välinen tila on vähän haastava tuulettaa ja esim selluvillalla rakenne menisi tosi vaikeaksi. Urtsin pinnassa on liimattuna kipsilevy :p

On se niin kiva korjata edellisten asukkaiden remontointeja. Eivät ilmeisesti ole perehtyneet aiheeseen ollenkaan vaan ovat vaan tehneet.

Taisin blogata jo vähän aikaisemmin yläkerran halliin tehdystä parin neliön laajennusmontusta. Aloin purkamaan sitä tänään ja löytyi mm.

• Puhelinpiuhojen kytkentärasia seinän sisästä. Olenkin etsinyt sitä.
• Jätesäkeistä tehty höyrynsulku
• Sentin paksusta paneelista tehdyt koolaukset
• Lasivillaa mikä oli paikoitellen ihan harmaata kun ilmavirta on tuonut ulkoilmasta nokea ja siitepölyä. Ilmankos oli vähän vedon tunnetta.
• Ihan päin persettä tehty katon eristys
• Ja edellisestä johtuen homeisia bitumipapereita ja lautoja

Suuri osa kosteusvaurioista johtuu siitä että rakentajat tai remontoijat eivät tajua miten kosteus käyttäytyy. Diffuusion seurauksena vesihöyryn osapaine pyrkii tasoittumaan, eli kosteus siirtyy sinne missä on kuivempaa. Lisäksi konvektio (ilmavirta) kuljettaa kosteutta kohti pienempää ilmanpainetta.

Edellä mainitut seikat eivät ole kuitenkaan niin oleellisia kuin ilman suhteellinen kosteus ja kastepiste. Ilman jäähtyessä suhteellinen kosteus kasvaa, ja sen saavuttaessa 100% alkaa höyry tiivistymään pisaroiksi. Syksyisin peltojen tai joen yllä oleva usvakerros johtuu juuri tuosta. Kun ilma alkaa illalla äkisti kylmenemään (pilvetön taivas josta seuraa että lämpö säteilee avaruuteen), nousee suhteellinen kosteus kastepisteeseen ja pisaroituu sumuksi.

Miten tuo sitten liittyy rakentamiseen... Talon sisällä on aina kosteutta, joka on peräisin asukkaiden hengityksestä, saunomisesta, tiskikoneesta, kahvinkeittimestä jne. Diffuusion (ja toisinaan konvektion) seurauksena se siirtyy jotain reittiä talosta ulos. Jos reitti on poistoilmavaihtokanava, on homma ihan ok. Kaikki kosteus ei kuitenkaan mene ilmanvaihtokanavaan vaan rakenteiden läpi kohti ulkoilman pienempää kosteutta. Jos ulkona on kylmä, ovat eristeet sisältä lämpimiä, keskeltä vähän viileämpiä ja ulko-osastaan ulkoilman lämpöisiä. Kosteuden kulkiessa eristeen läpi, kasvaa suhteellinen kosteus ja jossain kohdin tulee kastepiste vastaan ja vesihöry tiivistyy. Eriste tai rakenne kastuu.

Jotta kosteus ei jäisi rakenteisiin, täytyisi seinän/katon olla sisältä tiivis ja ulkoa harva. Eli estetään kosteuden eteneminen, mutta jos se kuitenkin etenee niin ainakin se pääsee haihtumaan. Lasivillatalot on vuorattu sisäpuolelta höyrynsululla (muovikelmulla), sillä villa ei kestä kosteuden tiivistymistä käytännössä yhtään. Sahanpuru tai selluvilla on sen sijaan ns. hygroskooppinen materiaali, joka pystyy sitomaan vettä kohtuullisen suuria määriä kuitenkaan kastumatta.

Tulipas selostus. Kuvassa näkyvä home on vinossa katto-osuudessa, joka oli eristetty lasivillalla. Kosteus pääsi villan läpi katon laudotukseen ja tiivistyi siihen. Kosteudella ei edes ollut mitään reittiä ulos, sillä päällä on kattohuopaa ja peltikatto. Villa oli lisäksi ihan kiinni katossa, eli viimeinenkin ilmavirran mahdollisuus oli poistettu.

Nyt täytyy vielä keksiä toimiva rakenne tuohon... :)

Nimittäin...

"Lämmitysverkoston putket liitetään maalämpöpumppuun joko kudosletkulla (patteriverkosto)
tai kiinteällä putkistolla (lattialämmitysverkosto). Liitoksella estetään äänen kulkeutuminen
verkostoon."

Ja asentaja ei tietenkään käyttänyt kudosletkua vaikka lämpöpumpun ohjeissa niin sanotaan. Datailuhuoneessani kuuluu uskomattoman rasittava ulina. Vaikka onkin tosi hiljainen - ehkä samaa luokkaa kuin todella hiljaiseksi tunkattu tietokoneeni, niin silti sellainen muutaman sadan hertzin ulina käy korpeemaan. Kyseessä on lämpöjohtopumppu joka kierrättää vodaa pattereissa. Itse lämpöpumpun kompura pitää huomattavasti kovempaa mökää käydessään, mutta se ei kuulu kellarin yläpuolelle.

Pääsee TAAAAAAS reklamoimaan. Voi vttu. Miksei kukaan voi tehä kerralla kunnolla ja oikein...

Edit: Kytkin pitkästä aikaa mikrofonin koneeseen samplatakseni möykkää. Aika hyvin meni arvaus taajuudesta.. hyvinkin tarkkaan 300Hz. Näkyy oheisessa spektrogrammissa vaakasuorana viivana. Kuvassa on älyttömästi tietokoneen hurinaa, telkkarin möykkää ja rahinaa kun liikuttelin mikrofonia ympäri huonetta. Silti ääni on ihan selkeä.

Edit2: Tossa vielä sample (toinen kuin spektrogrammissa) jota on vähän filtteröity jotta tietokoneen humina olisi hiljasempi: http://tuner.bdb.fi/moottorin_aani.mp3

.. sitä jonka tilavuus oli neljä kuutiota ja ainevahvuus 4mm (terästä).

Rälläkän laikkoja kului melkein kymmenen, puukkosahan teriä kuusi. Ainoo vaan että ei tullut valmista. Noin puolet on purettu, joskin loppu on vähän helpompaa. Pitäis lauantaihin mennessä saada rotisko purettua ja toimitettua sorttiasemalle. Terästä on öbaut puoli tonnia ja muuta rojua (lähinnä polyuretaanieristettä) melkosesti.

Jos joku haluaa tulla huomenna jeesaamaan niin saa ilmoittautua! Tarjolla on saunaa ja kaljaa.

Kelattiin että pitäisköhä mennä saunaan.

Lähetin sellaista putkifirmaan. Oon niin kypsä...

Asensivat meille kesällä uudet patteriventtiilit ja termostaatit. Muuten hyvä, mutta mitään hyvää ei ole. Kundit asensivat vääränmalliset patteriventtiilit, josta seuraa että termostaatti on pystysuorassa syöttövesiputken yläpuolella. Kun lämmönsäädin alkaa syöttää verkostoon lämmintä vettä, lämpenee myös ilma syöttövesiputken ympärillä. Lämpöhän nousee ylöspäin ja lämmittää siten termostaattia. Teknisin termein, syntyy negatiivista takaisinkytkentää.

Tästä seuraava ongelma on niinkin mitätön kuin: pattereissa kiertää vesi ainoastaan silloin kun ei tarvitse lämmittää!

Oheinen kuva on Danfossin esitteestä, jossa kerrotaan mm. seuraavaa:
"Anturia valittaessa oheiset kuvat ovat avuksi. Kiintoanturi (tai irtoanturin tuntoelin) sijoitetaan siten, että se mittaa mahdollisimman hyvin todellista huonelämpötilaa."
"Irtoanturi Irtoanturia käytetään, kun kiintoanturi asennettaisiin pystysuoraan ylöspäin tai, kun
kiintoanturi asennettaisiin verhojen, huonekalujen, leveiden ikkunapenkkien peittoon tai veto harhauttaisi sitä."

Systeemi on siis asennettu ohjeiden vastaisesti .. eli ihan päin persettä.

Btw, irtoanturi tarkoittaa että tuntoelin on langan päässä eikä siinä säädettävässä mötikässä.