IRC-Galleria

Tein alakerrassa suursiivouksen ja löysin sieltä jotain etäisesti olohuonetta muistuttavaa. <3





Kaikilla ei tosin ole olohuoneessa näin isoa keittiötä, tai keittiössä näin isoa olohuonetta, mutta...





... onneksi entisen keittiön paikalla alkaa taas olla jotain keittiömäisiä komponentteja! <3

Mikään putkiliitoskaan ei näyttäisi vuotavan! Rotiskoon tulee vielä maalattu peltikuori verhoiluksi. Täytyy ensin laittaa putkiliittimiin ja muihin eristeet, jotta eivät suotta kondensoi ja tiputtele vettä. Nyt vaan odottelemaan helteitä :)

Oli tässäkin taas ihan naurettava homma, mutta ainakin käyttö on halpaa ja tän pitäisi olla melko pitkäikäinen, sillä tekniikka on todella yksinkertaista ja helposti korjattavaa.

Nyt on maapiirissä liitännät ilmastointia varten. Tuossa hökötyksessä on lähinnä T-yhteitä, takaiskuventtiili (päästää vain toiseen suuntaan) ja pari kuulasulkuventtiiliä. Aikaisemmin kummatkin letkut meni lämpöpumppuun, mutta nyt maapiiriin palaavasta letkusta saadaankin otettua kylmää välistä. Valkoinen muovipinnoitettu putki menee paisuntasäiliölle, painemittarille ja varoventtiilille. Maapiirii täytyy paineistaa, jotta vesi nousee yläkerran kattoon tulevalle puhallinkonvektorille asti.

Seuraavaksi pitäisi viritellä tosta putkia ylöspäin, maaliuosta pyörittävä pumppu, magneettiventtiili jne. Asennuksia varten vapaana oleva tila on ihan olematon. Joutuu tekee vähän rumia virityksiä.

Päätin viime kesänä että taloon tulee ilmastointi. Oli meinaan sen verran nihkeät yöt. Meillä on maalämpöpumppua varten porakaivo, niin sinne saa työnnettyä lämmöt halvalla. Tekniikkaa kutsutaan maaviileäksi.

Mulla on mennyt putkimiehiin hermot jo ajat sitten ja se ainoa hyväksi osoittautunut asentaja on kuulemma vapaa vasta syksyllä. Asennetaan sitten itse.

Hommaan tarttee puhallinkonvektorin (se seinälle laitettava pömpeli joka puhaltaa viileää) lisäksi melkosen läjän kaikennäköstä putkitilpehööriä. On muhvia, nippaa, kulmaa, puserrusliitintä, venttiiliä, kannaketta, putkea ja tietty paisuntasäiliö, painemittari, varoventtiili unohtamatta pumppua ja magneettiventtiiliä.

Täytyy blogailla asennuksen etenemisestä/tuhoutumisesta myöhemmin lisää

Excel ja openoffice ovat oikeastaan aika kömpelöitä isohkojen datamäärien ihmettelyyn. Teddy hehkutti jokunen viikko sitten R:ää ja sehän on ihan mahtava, vaikka olen tutustunut siihen vasta ihan pintapuolisesti.

Mun kaapissa oleva levypurkki on nyt logittanut lämpöpumpun toimintaa suunnilleen vuoden päivät: http://karikoti.bdb.fi/lampoassa/

Raakadata tallentuu RRD:hen ja Mysqliin. Viiden minuutin välein mitataan erinäisiä lämpötiloja ja kompressorin tilatietoa - se joko pumppaa kalliosta lämpöä tai sitten ei. Tästä voidaan laskea käyntiaikasuhde, eli kuinka suuren osan ajasta kompressori pumppaa.
Tuloksena on taulukko, jossa sarakkeina on päivittäiset keskilämpötilat ja käyntiaikasuhteet. Latasin groupatun datan R:ään ja tuuppasin ulos trendiviivalla varustetun graafin:



Tuota katsomalla voidaan päätellä mm. seuraavaa:

• Kämppä pysyy lämpimänä vielä -24 pakkasessa. Lämpöpumpun kompura käy silloin taukoamatta.
• Käyrä jatkuisi suhteellisen lineaarisena pisteeseen (ulkolämpötila 20, käyntiaikasuhde 0), mutta lämpöpumppua käytetään myös käyttöveden tuotantoon ja rättipattereihin. Ja vuotaahan varaajan eristeenkin läpi vähän lämpöä. Näistä syntyy tuollanen "lähtötaso", eli pumppu käy aina vähintään 8% ajasta.

Mulla on tarkoituksena parantaa kämpän eristystä etenkin katon osalta joskus tulevaisuudessa. Pelkkää sähkölaskua katsomalla on ihan mahdoton sanoa tuliko eristyksestä jotain säästöä. Jokainen vuosi on kuitenkin lämpötilaltaan erilainen. Mutta onneksi voin visualisoida R:llä myöhemmin lisää datasetteja ja trendiviivoja tuohon rinnalle. Loivempi käyrä tarkoittaa selvää säästöä, jyrkempi tarkoittaa että seinässä on reikä.

Mainitaan nyt vielä R-projektin urli: http://www.r-project.org/

Paskiksen lukko hajosi tossa pari kuukautta sitten. Lukon kieli jäi sisään ja ulkopuolen kahva alas. Tajusin toki heti että jousi sieltä varmaan hajosi.

No rautakaupassa ei saletisti ole hyllyssä uutta lukkoa 56 vuotta vanhaan koivuvanerioveen. Ei siis auta muu kuin korjata se.



Hain tänään postista pianolankaa - sellaista erittäin hiilipitoista terästä, joka kestää paljon vääntöä. Jouset tehdään siitä kamasta. Kuvassa näkyvä jousi on se hajonnut. Vähän aikaa ihmettelin että mistä kohti se oli katkennut ja miten se on tuossa ollut, mutta lopulta hogasin että sama jousi työntää kieltä ulos ja palauttaa kahvan ylös. Ja sitten taivuttelemaan langanpätkästä uutta jousta.

Postin tuoma pianolanka oli ohuempaa kuin tuossa lukossa käytetty. Halpahallin työntömittaa ei siis kannata jatkossa käyttää mihinkään kovin kriittiseen. Onneksi langasta kuitenkin syntyi riittävän jäykkä jousi.

Lukko on nyt kuin uusi kun huuhdoin tuon vanhan metallisilpun ja rasvat pois ja laitoin uutta vaseliinia tilalle.

Jos paskiksessa on asioitu viimeisen 56 vuoden aikana esim. neljä kertaa päivässä, niin lukko oli avattu tähän mennessä ~160 000 kertaa.

Tällä kertaa niitä asennetaan! Näyttävät muuten aika aidoilta vaikka ovatkin jäljitelmää. Tosin ainoo ero on että nää on 55 vuotta uudemmat ja ehkä vähän huonompaa puuta. Lisäksi ovat vähän paksummat, jotta johto-urat mahtuvat.

Tarinaa listojen tekemisestä: tuner

Aloitettiin Ritan huoneesta kun se on pieni, mööpelit siirtyy helposti, eikä siellä ei ole silikonia lattiassa. Täällä kun on 80-luvulla laitettu silikonia ihan joka paikkaan. Mm. edelliset muoviset jalkalistat oli varmuuden vuoksi liimattu sillä kiinni. No suurin osa päivästä siihen yhteen huoneeseen sitten menikin. Ja huoneita riittää...

Mulla on nyt tavoitteena saada asennettua loputkin (mitä on tehty) seuraavan puolentoista kuukauden aikana. Sen jälkeen täytyisi tehdä kitaranuppi, johon sain osat synttärilahjana. Ja toukokuussa jatkuukin ulkoseinän skrabaus.

Jotain juttuja vielä puuttuu, mutta saa riittää nysväykset nyt vähäksi aikaa.

Äsken tuli kytkettyä kaikki tiiliseinävalaisimet käyttöön (hajotin viikonloppuna yhden ja piti tehä uus) ja uitin eilen pestyt lauteet parafiiniöljyssä. Ei imeydy sitten persuksista ihrat hienoon lämpökäsiteltyyn leppään - ainakaan niin helposti.

Pukuhuone alkaa olla jo todella lähellä valmista. Tästä kuvasta puuttuu lähinnä jalkalistat (mustat), jotka tulee joskus en tiedä koska ja nurkassa näkyvät reiät pitäisi tukkia. Siinä on optio radonin poistolle, mutta en taida käyttää sitä toistaiseksi. Tulisi melkonen mötikkä oven suuhun kun lattiassa oleva reikä meni vähän väärään kohtaan.

Tää koko idea mustasta lähti liikkeelle Ravintola Juuren mustista ilmanvaihtoputkista. Halusin ehdottomasti samanlaiset. Nää tosin on semisti kiiltäviä kun Juuressa on aivan mattamustia. Vähän ehkä lähti lapasesta ja nyt on sitten musta palo-ovi ja musta peili.

Vielä pitäisi tehdä valmiiksi tiiliseinävalaisimet (seinä jää kuvassa oikealle) ja ikkunankarmit täytyisi maalata jotta saan niihin tiivisteet. Tilasin tänään penkin ja nojatuolin.

Niin, en löytänyt sopivia valaisimia kaupasta valmiina, joten tehdäänpä sitten itse. Vaatimushan on niinkin yksinkertainen kuin kapea valokeila:

Jotta tiiliseinän pintakuvion saa kunnolla nostettua esiin, se täytyy valaista jyrkässä kulmassa. Silloin valot ja varjot nousevat kunnolla esiin. Tavallisissa kohdevalaisimissa valokeila on kartio, ja tässä sovelluksessa suurin osa valosta menisi silloin "harakoille" tai liian kirkkaana ihan lampun juureen. Haluan korostaa seinää, en valaisimia.

1W ledi, ovaali linssi, pätkittyä alumiiniprofiilia, epoksiliimaa, ruuveja ja muttereita, maalia:

Näitä tarttisi yhteensä kuusi. Ja tää prototyyppikin vaatii uusintamaalauksen kun spraykokeilu meni ihan läskiksi. Musta valaisin on ehkä vähän rajun näköinen, mutta en tiedä mikä muukaan se voisi olla. Kromi tietty näyttäisi hienolta, mutta kaikki kromimaalit on ihan vitsejä. Valkoinen nyt ei ainakaan tule kyseeseen.