Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.
Lisätietoja
Hae
Kirjoita tähän nimi tai nimen osa aloittaaksesi hakemisen.
Hakua tehdessä tapahtui odottamaton virhe. Yritä hetken kuluttua uudestaan!
Hakusi ei tuottanut tuloksia. Ole hyvä ja yritä toisilla hakusanoilla!
Excel ja openoffice ovat oikeastaan aika kömpelöitä isohkojen datamäärien ihmettelyyn. Teddy hehkutti jokunen viikko sitten R:ää ja sehän on ihan mahtava, vaikka olen tutustunut siihen vasta ihan pintapuolisesti.
Raakadata tallentuu RRD:hen ja Mysqliin. Viiden minuutin välein mitataan erinäisiä lämpötiloja ja kompressorin tilatietoa - se joko pumppaa kalliosta lämpöä tai sitten ei. Tästä voidaan laskea käyntiaikasuhde, eli kuinka suuren osan ajasta kompressori pumppaa.
Tuloksena on taulukko, jossa sarakkeina on päivittäiset keskilämpötilat ja käyntiaikasuhteet. Latasin groupatun datan R:ään ja tuuppasin ulos trendiviivalla varustetun graafin:
Tuota katsomalla voidaan päätellä mm. seuraavaa:
Kämppä pysyy lämpimänä vielä -24 pakkasessa. Lämpöpumpun kompura käy silloin taukoamatta.
Käyrä jatkuisi suhteellisen lineaarisena pisteeseen (ulkolämpötila 20, käyntiaikasuhde 0), mutta lämpöpumppua käytetään myös käyttöveden tuotantoon ja rättipattereihin. Ja vuotaahan varaajan eristeenkin läpi vähän lämpöä. Näistä syntyy tuollanen "lähtötaso", eli pumppu käy aina vähintään 8% ajasta.
Mulla on tarkoituksena parantaa kämpän eristystä etenkin katon osalta joskus tulevaisuudessa. Pelkkää sähkölaskua katsomalla on ihan mahdoton sanoa tuliko eristyksestä jotain säästöä. Jokainen vuosi on kuitenkin lämpötilaltaan erilainen. Mutta onneksi voin visualisoida R:llä myöhemmin lisää datasetteja ja trendiviivoja tuohon rinnalle. Loivempi käyrä tarkoittaa selvää säästöä, jyrkempi tarkoittaa että seinässä on reikä.