Ehkä on normaalia elää menneitä aikoja uudestaan runojen ja satujen kautta. Ehkä on täysin ok itkeä yhä uudestaan tietylle kohdalle ja katua menneitä päätöksiä . Silti mä toivon joka ilta ja joka kerta kun ripsi putoo tai kello on 11:11 . Mä toivon ja rukoilen että voisin edes hetken aikaa tietää miltä tuntuu olla ilonen , onnellinen ja rakastettu . Miltä tuntuis seurustella , kertoo muille ja suudella julkisesti . Ei kai koskaan ole liian myöhäistä kasvaa ja oppia elämästä ja itsestään lisää . Joskus on vain hukassa , ja tarvitsee jonkun joka muistuttaa mihin suuntaan olikaan menossa .
