IRC-Galleria

Ihminen on joskus epävarma ja käyttäytyy sitten typerästi. Jälkeen päin katuu ja toivoo että toinen ymmärtäisi että se johtui elämän jättämistä arvista jotka avautuivat uudelleen, pahoista muistoista jotka tulivat mieleen.
Ja kun ei jaksanut olla vahva, niin epäili hetken omaa itseään ja myös sitä että onko sittenkään riittävä toiselle?
Käyttäytyy ehkä lapsellisesti ja katuu sitten pian jälkeen päin, pyytäen anteeksi toiselta...
Uskoen ja toivoen että toinen ymmärtäisi ja antaisi anteeksi, eikä olisi julma ja niin armoton rakastavalle sydämelle. Elämä jättää jälkensä ja arpensa kaikkiin, osa meistä ihmisistä on hiukan muita herkempiä, ainakin tietyssä mielentilassa, jota puolta ainakin minussa tasoittaa rauhallisuuteni ja siksi harvoinpa nuo arvet aukeavat. Mutta oma epävarmuus saattaa ajoittain nousta pintaan, kipeä muisto menneisyydestä muistua mieleen.

Toivoo että toinen tajuaisi että se ei ole mun luonteeni vaan pelkkä kipeä muisto menneestä elämästä, kauan sitten, niiltä nuoruusvuosilta...

Toivoo että toinen ei tuomitsisi, vaan jaksaisi jatkaa ja kuunnella joskus koko elämäntarinan joka on kerrottavana. Ymmärtäisi sitten myös miksi nuo arvet voivat joskus aueta.
Ja että se vaatii täydellistä luottamusta toiseen että uskaltaa kaiken kertoa menneisyydestään, eikä ole siihen heti suhteen alussa valmis.
Sitä toivoo olevansa itsevarmempi ja vielä rauhallisempi ja tyynempi jotta sama ei tapahtuisi koskaan uudelleen.
Samalla uskaltaa jopa toivoa (vaikka se aivan liikaa onkin) että toinen jaksaisi vielä luottaa ja uskoa huomiseen yhdessä. Toivoo että rakkaus tasoittaisi edelleen luonnetta ja tekisi minusta paremman ihmisen yhteisellä matkalla joka taitetaan käsi kädessä.
Rakkaan nimi jonain päivänä vielä kauniisti sormuksessa hohtaen ilta auringon säteiden siihen osuessa.:)

Emmi osti mulle ristin missä on Usko, Toivo ja Rakkaus. ^_^
<3
Aikainen synttärilahja <3
^_^

♥

---

♥