maybe i'm a girl maybe i'm a lonely girl
who's in the middle of something
that she doesn't really understand
maybe i'm a girl and maybe you're the only man
who could ever help me
baby won't you help me understand
Onhan se sinäänsä jännää, että ihmiset, joilla on yksi tai muutama paras ystävä, pitää loppuja ystäviä vaan hyvinä tai kavereina, perjaatteessa toisarvoisina. Se paras tai parhaat mainitaan aina, joten säästytään pitkiltä listauksilta mm.
Nimipäivien muistamisissa
Lahjojen hankinnassa
Listauksissa ystävissäni mm. testeissä, kyselyissä jne.
Ihmisistä, joille tämä asia pitää tietysti kertoa Ihmisistä, jotka kutsutaan varmasti paikalle kaikkiin tilaisuuksiin
Ihmisistä, joiden kutsuihin käytetään aikaa ja viitteliäisyyttä Niistä, jotka pitää saada aina hyvälle tuulelle
Murehtimisessa
Kuuntelemisessa, jos on joku murhe
Tavaroiden lainaamisessa Lupauksissa Puolustamisessa, jos joku vittuilee
Ittensä nolaamisesta jonkun kanssa
Huomaamisessa erilaisin keinoin päivien aikana
Ja niin edelleen, listaa voisi jatkaa loputtomiin..
Kuulostaa helpottavalta, eikö? Onhan se hienoo, että on tosi hyviä ystäviä, jotka ei ikinä hylkää, tietää että on AINA tukipuu joka asiassa. Ja en mä siitä todellakaan valita, se on oikeesti tosi kehuttavaa ihmisiltä uskoutua tolleen ja tehdä toisen hyväks mitä tahansa. Ja ihmisten lajittelu on aika normaalia. Kun ensin tulee vaikka oma rakas, sitten ystävät, sitten kaverit jne.
Mutta entä ne ihmiset, joilla ei ole parasta kaveria/-ta?
Ne ei saa osakseen yleensä kauheasti näiltä ihmisiltä tai ainakaan sitä, mitä toivoisivat. Aina eletään pelossa, että jää yksin. Vaikka joitain ihmisiä pitäisi hyvinä ystävinään, sisimmässään saattaa tietää, että hylkääminen on lähellä, eikä voi silti kokonaan luottaa.
Yleensäkin, mä vähän luulisin, että yleensäkin tää paras ystävä juttu liittyy juuri siihen tyttöjen loputtomaan leimautumiseen. Mutta eihän kaikkia oo tehty näin paikalleen asettumista varten, että hankitaan se juuri paras ystävä, mutta miksi sitten siitä huolimatta voidaan pettää niitä hyviä ystäviä, vaikka mitään noin sitovaa 'arvonimeä' ei kenelläkään kaverilla olisikaan?
Vaikka sitten ajetaankin omaa etua, myös muita ympärillään olevia ihmisiä pitäisi oikeasti ajatella. Kyllähän mä vielä lisään, ettei tää bloggaus maailmaa paranna, eikä mitään muuta. Sama peli jatkuu, eikä monet edes jaksa lukea koko juttua. Mutta onko kukaan parhaisiin ystäviinsä oikein tujusti leimautunut ajatellut, että miltä se niistä muista hyvistä ystävistä tuntuu, kun on seuraavanlainen klikkaustyyli, jota aivan varmasti korostetaan joka paikassa:
> "PARAS, PARAS, 111111111111 muistakko sitä ja sitä juttua hihhii?!!! <33333"
> "Ihan mukava. Hyvä kaveri, mut vähän toisarvonen."
> "Kyllä mä sun puolesta varmaa pizzan ostasit, jos oikee kinuisit. Oot mun listalla varma viitone. <3"
> "Kultaaaaa, ei olla pitkään aikaan nähty ku mulla on paras kaveri, josta diggaan. Nähellää sit joskus viiden vuoden pääst."
+ Tämä kaverilistaus YLEENSÄ:
> "MiukuMauku mun bff. <3"
Mussu, Murikka, Kusti + muut kamut... EI JÄRKKÄÄ! Haluuks joku muu, ilmottakaa?
...... Että näin. Tällästä klikkailua kyllä on mun mielestä jotenkin vähän liikaa ja kyllähän kaikki näkee, et toi järkkähomma tuppaa kusee melkee aina. Okei, olis sit joidenkin kaveri, eikä muille yrittäs vääntää jotain teennästä paskaa, kun kuitenkin ne loput kaverit ajattelee tässä vaiheessa: "Ei se oikeesti musta välitä ja tietysti sillä on omat menonsa, koska sillä on ne kaks parasta ystävää ja mä oon tälläne onneton, jota se varmaan vaan säälii."
Joten olisiko se liikaa vaadittu, että edes JOSKUS niitä muitakin kavereita huomioitaisiin jossain asiassa, koska yhdestä helvetin blogimerkinnästäkin tulee joillekin ihmisille jo paljon parempi mieli päivään ja jotkut loogisesti ajattelevat henkilöt voi muistaa sen bloggauksen vielä muutaman viikon tai kuukauden jälkeenpäinkin, kunnes niiden tärkeydestä voisi vaikka ihan omaa ystävällisyyttään muistuttaa jälkeenpäinkin. Koska ei ystäviä voi olla koskaan liikaa kenelläkään, se on todettu jo monta kertaa ennenkin.
Plus: Että ystävistään pitää oikeasti olla ylpeä. Olivat he sitten millaisia tahansa tai oli sitten niitä kuinka paljon tahansa, ne hylkää sut jos huomioit niitä liian vähän tai pidät erilaisessa arvossa kuin muita.
Ja oliko tämä vain minun mielipiteeni..?
-hammasratas > samaa mieltä
Toukka- > Toi on niin totta ;/
M > Tosi iskevä teksti. Tää on totta.
J > Asiaa puhut.
Tarz > Tiedät ihmisten tunteet tosi hyvin, tää teksti on liian totta.
When I am down and, oh my soul, so weary;
When troubles come and my heart burdened be;
I am still and wait here in the silence,
Until you come and sit awhile with me.
You raise me up, so I can stand on mountains
You raise me up, to walk on stormy seas
I am strong, when I am on your shoulders
You raise me up... To more than I can be