mulla on laskuhumala.
ja musta tuntuu etten mä riitä kellekään.
varsinkaan sille.
ja musta tuntuu myös et ehkä kaikkien pitäs ignoorata tää blogimerkintö.
koska oon iha perseestä.
lol.
En suosittele, jos aikoo säilyttää mielenterveytensä. Mä en luultavastikaan ole enää oikein järjissäni, kun aconiin asti päästään.
Kuinka voikin cossit kusta näin totaalisesti? Kun ei ne kuse kuin tosta vyötäröltä, mutta kun tuntuu että tätä pukua on mahdotonta saada istumaan/näyttään hyvältä mun päällä.
Ja ehkä mun aivot kiehahti tuolla ulkona: mun takalapun saumassa on nyt sisäänommeltuna kynä ._. Tai sitten oon vaan todellakin epätoivoinen.
*hermoromahdus*
Ehkä kahden päivän tauko tekee ihan hyvää. Jos vaikka saisin sen kaivatun inspiraation hivenen tai jonkun maailmaa mullistavan idean kuinka näyttäisin Lilly Kanelta kahdeksan päivän kuluttua.
Nyt kaikki lähti mesestä. Kaipa mäkin sitten ryömin takaisin tonne ompelukoneen ääreen. Ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa. Eikä taida ketään muutakaan.
No vittu angst. Nyt cosseja tekeen, kyllä tämä tästä -->