IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Muut
Perustettu
4.10.2006
Tilastot
Käyntejä: 6 122 (1.7.2008 alkaen)
Koko
165 jäsentä
Tyttöjä: 108 (66 %)
Poikia: 57 (34 %)
Keski-ikä
37,9 vuotta
Otos: 110 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 37,5 vuotta
Poikien keski-ikä: 38,7 vuotta
Ylläpitäjä
Anunana

Jäsenet (165)

HupsuPusuClousaupatterinainenHerrasmies91KATKUSBobcatOfLovewassu^^Mii^lautturicoalQweniecowboy-jetteilijätrinCereskatikat
1. Ilmaston lämpenemisen ennustaminen on epävarmaa. Ilmaston merkittävä lämpeneminen näkyy muutamassa kymmenessä vuodessa. Merenpinta nousee parissa sadassa vuodessa. Ilmaston lämpenemisen hillintätoimet ovat kuitenkin myös hitaita. Jos ilmasto lämpenee odotettua vähemmän, voidaan hillintätoimia myöhemmin vähentää. Jos taas ilmasto lämpenee odotettua nopeammin, niin ainoa keino on varautua siihen nyt.

2. Vastikkeellinen raha on palkkaa. Työmarkkinoita eli palkkatyötä säädellään laeilla. Vastikkeellinen sosiaaliturva olisi toisinsanoen palkkaa, jolla kierretään lakia. Työttömien syyllistäminen on kasvanut työttömien määrän lisääntyessä. Eikö kuitenkin pitäisi käydä päinvastoin ja yksilön vastuu omasta työttömyydestään vähentyä massatyöttömyyden aikaan.

3. Suomessa vallitsee sekä työvoima pula että korkea työttömyys. Kainuulainen hitsari ei paljon auta, jos tarvitaan sairaanhoitajaa Helsingissä. Kapitalistiseen talouteen kuuluu vähintään 4% työttömyys. Sen alle mentäessä inflaation nopeutuminen rupeaa kasvattamaan työttömyys prosenttia. Kymmenen prosenttia ei ole vielä mikään katastrofi.

4. Ennen 1980-lukua Suomen oli vaikea saada kansanvälistä lainaa. Silloin valtio lainasi kotimaasta. Valtion obligaatiot voisivat olla nytkin hyvä vaihtoehto, kun ei haluta ottaa ulkomaista lainaa, mutta rahaa tarvittaisiin elvytystoimiin. Lisäksi pankkejen tarjoamat korot ovat surkeita ja suomalaisilta puuttuu turvalliset sijoutuskohteet. Valtion obligaatiot pankkien tarjoamia talletuskorkoja paremmilla prosenteilla voisi olla monelle kiinnostava vaihtoehto.

Kommentoikaa?
Tuoreeltaan päättynyt Durbanin ilmastokokous on ollut ympäri maailmaa hehkutettuna siitä, kuinka hyvin lisäajalle venyneessä kokouksessa saatiin tehtyä ilmaston saastumista ja lämpenemistä ehkäiseviä päätöksiä. Suomen ympäristöministeri Ville Niinistö kertoo myös olevansa tyytyväinen kokouksen tuloksiin.

Mitä kokouksissa sitten sovittiin? Tehtiin sopimus, että ympäristöasioista tehdän sopimus vuonna 2015, ja tämä sopimus tulee voimaan vuonna 2020. Sen lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina ja Intia saivat sopimukseen mukaan purkuehdon, jolla sopimuksen laillinen sitovuus voidaankin maan niin halutessa estää. Pitkälle maiden vaatimus johtuu keskinäisestä talouskilpailusta ja markkinavoimien vaatimuksista. Toisin sanoen, aikaan saatiin lupaus vapaaehtoisesta sopimuksesta, josta pahimmat saastuttajat voivat vetäytyä, ja varsinaista toimintaa saastuttamisen vähentämiseksi siirrettiin noin yhdeksällä vuodella.

Vaikka päästöjen rajoittaminen alkaisi jo nyt, voisi tavoite maailman keskilämpötilan kahden asteen nousun ehkäisemisestä olla vaikea saavuttaa. Jo nyt voi olla liian myöhäistä pelastaa maailma. Kokous siirsi aloitusajankohdan seuraavalle vuosikymmenelle.

Mitä järkeä on kahden vuosikymmenen ajan pidetyissä massiivisissa ilmastokokouksissa, joissa ei saatu taaskaan mitään konkreettista aikaan? Kokoukset itsessäänkin ovat valtavia saastuttajia, kun satoja, ellei tuhansia, päättäjiä ympäri maailmaa lennätetään samaan paikkaan - monet yksityislentokoneillaan. Entä mitä järkeä on päätöksenteossa, jossa sananvapaus voi olla hyvinkin rajallinen? Päästötavoitteita kunnianhimottomiksi kritisoinut Venezuelan pääneuvottelija Claudia Salerno kertoi saaneensa uhkauksia, ettei hänen maansa saisi tukea vihreästä ilmastorahastosta, ellei löyhä sopimusteksti tulisi allekirjoitetuksi.

Ainoana hyvänä puolena kokouksesta voidaan sanoa se, että Kioton ilmastosopimukselle saatiin jatkoaikaa vuoteen 2017. Vaikka Kioton sopimuksella ei maailmaa pelasteta, voi se toimia edes jonkinlaisena alkuna. Valitettavasti en osaa siihen alkuun uskoa - niin kauan, kuin markkinavoimat pystyvät ohjaamaan päätöksentekoa maailmanlaajuisen ilmastokriisin hoidossa näin tuhoisaan suuntaan, ei planeetallamme ole ainakaan liikaa toivoa.

Lähteet: Hs.fi, uusisuomi.fi, yle.fi, Savon Sanomat
http://www.sovereignindependent.com/?p=16628

Euroopan Parlamentti, osia mietinnöstä 14.1.1999 27. Katsoo, että HAARP (High Frequency Active Auroral Research Project) on maailmanlaajuisesti tärkeä hanke, koska sillä on laajamittaiset vaikutukset ympäristöön, ja vaatii, että riippumaton kansainvälinen elin tutkii oikeudelliset, ekologiset ja eettiset vaikutukset ennen lisätutkimusten ja -testausten aloittamista; pitää valitettavana, että Yhdysvaltojen hallinto on toistuvasti kieltäytynyt lähettämästä edustajaansa kuultavaksi julkiseen kuulemistilaisuuteen ja sen jälkeen pidettyihin asiasta vastaavan valiokunnan kokouksiin, joissa on käsitelty Alaskassa toimivan High Frequency Active Auroral Research Project (HAARP) -hankkeeseen liittyviä ympäristö- ja terveysriskejä;
28. Pyytää, että STOAn (tieteellisten ja teknologisten vaihtoehtojen arvioinnin) paneeli tutkii kaiken olemassaolevan HAARPia koskevan tieteellisen ja teknisen tutkimusaineiston arvioidakseen hankkeen todellista luonnetta ja sitä, miten suuren riskin HAARP muodostaa sekä paikalliselle että globaalille ympäristölle ja kansanterveydelle yleensä;
29. Kehottaa komissiota yhteistyössä Ruotsin, Suomen, Norjan ja Venäjän federaation hallitusten kanssa tutkimaan, miten HAARP-ohjelma vaikuttaa Euroopan arktisten alueiden ympäristöön ja kansanterveyteen, ja kertomaan tuloksista parlamentille;
30. Vaatii erityisesti kansainvälistä sopimusta, jolla kielletään kaikki tutkimus ja kehittäminen niin siviili- kuin sotilaallisiin tarkoituksiin, joilla pyritään soveltamaan tietoa kemiallisten, elektronisten, äänen väreilyn tai muiden keinojen vaikutuksesta ihmisen aivoihin sellaisten aseiden kehittämisessä, joiden avulla voidaan jotenkin vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, mukaan lukien edellä mainittujen järjestelmien kaiken todellisen tai mahdollisen käytön kieltäminen; HAARP - ilmastoa pilaava asejärjestelmä Euroopan parlamentin turvallisuusasiain ja aseidenriisunnan alivaliokunta piti 5. helmikuuta 1998 kuulemistilaisuuden, jossa käsiteltiin mm. HAARPia. NATOn ja USA:n edustajia oli kutsuttu paikalle, mutta he päättivät olla osallistumatta tilaisuuteen.
Valiokunta pahoittelee sitä, että USA ei lähettänyt tilaisuuteen ketään eikä käyttänyt tilaisuutta kommentoida esitettyä materiaalia. (lähdeviite 22) HAARPia, suurtaajuisen säteilyn tutkimukseen liittyvää tutkimusohjelmaa (High Frequency Active Auroral Research Project) johtavat Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto yhdessä Fairbanksissa sijaitsevan Alaskan yliopiston geofysikaalisen laitoksen kanssa.

Vastaavanlaisia kokeiluja on käynnissä myös Norjassa, todennäköisesti Etelämantereella, mutta myös entisessä Neuvostoliitossa. (23) HAARP on tutkimushanke, jossa ionosfääriä (24) lämmitetään voimakkaiden radioaaltojen avulla käyttäen apuna maanpäällistä lähetinverkkoa. Näin synnytetty energia lämmittää tiettyjä ionosfäärin osia. Tämä synnyttää ionosfääriin aukkoja, minkä jälkeen lämmitetty alue käyttäytyy keinotekoisen linssin tavoin. HAARPia voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Ilmakehän sähköisiä ominaisuuksia manipuloimalla voidaan hallita valtavia voimia. Jos järjestelmää hyödynnetään sotilaskäyttöön tarkoitettuna aseena, seuraukset voivat olla tuhoisia viholliselle.
HAARPin avulla voidaan välittää miljoonia kertoja enemmän energiaa tietylle alueelle kuin millään muulla perinteisellä keinolla. Energia voidaan lisäksi suunnata liikkuvaan kohteeseen, mitä voitaisiin käyttää hyväksi vihollisen rakettien tuhoamisessa. Hankkeen johdosta on myös mahdollista olla entistä paremmin yhteydessä sukellusveneisiin ja manipuloida maailmanlaajuisia sääolosuhteita. On toki mahdollista toimia myös päinvastaisesti eli aiheuttaa viestintään häiriöitä.

Ionosfääriä manipuloimalla voidaan estää maailmanlaajuinen viestintä samalla kun käyttäjän oma viesti menee perille. Järjestelmän toinen mahdollinen sovellutus on maapallon röntgenkuvaus useiden kilometrien syvyydessä (maan läpi tunkeutuvan tomografian avulla) öljy- ja kaasukenttien, mutta myös maanalaisten sotilaallisten varusteiden löytämiseksi. Tutka, jolla voidaan katsoa horisontin yli ja määritellä esineitä suureltakin etäisyydeltä, on vielä yksi HAARP-järjestelmän sovellus. Sillä voidaan etsiä tulossa olevia kohteita topografisten esteiden takaa.

USA on suorittanut 50-luvulta lähtien ydinräjäytyksiä Van Allen -vyöhykkeillä (25) tutkiakseen, millainen vaikutus tässä korkeudessa tehtävillä ydinräjäytyksillä on radioviestintään ja tutkan toimintaan räjähdyksessä syntyvän sähkömagneettisen sykäyksen johdosta. Tuloksena syntyi uusia magneettisia säteilyvyöhykkeitä, jotka kattoivat lähes koko maapallon. Elektronit liikkuivat magneettisia kenttiä pitkin ja loivat keinotekoisia revontulia Pohjoisnavan yläpuolelle. Näiden sotilaallisten kokeiden tekemiseen liittyy se riski, että Van Allen -vyöhykkeen tasapainoa järkytetään vakavasti pitkäksi aikaa eteenpäin.
Maapallon magneettikenttä voi tuhoutua laajoilta alueilta ja se voi estää radioviestinnän. Amerikkalaisten tiedemiesten mukaan Van Allen -vyöhykkeen palautumiseen normaalitilaansa voi kulua monta sataa vuotta. HAARP voi aiheuttaa muutoksia myös säämalleihin. Se voi vaikuttaa myös koko ekosysteemiin, etenkin herkällä Etelämantereen alueella. HAARPin vakavista seurauksista on mainittava vielä ionosfääriin syntyvät aukot, jotka aiheutuvat sinne lähetettävistä voimakkaista radioaalloista. Ionosfääri suojelee meitä kosmiselta säteilyltä. Yleisesti toivotaan, että aukot sulkeutuvat jälleen, mutta otsonikerroksen aukoista saadut kokemukset antavat aihetta uskoa päinvastaista. Tämä tarkoittaa sitä, että suojaavassa ionosfäärissä on suuria aukkoja.

Koska HAARPilla on ympäristöön laaja-alaisia vaikutuksia, se on maailmanlaajuisesti tärkeä asia, ja on syytä epäillä, että näihin järjestelmiin todellakin sisältyy enemmän riskejä kuin etuja. Ekologiset ja eettiset vaikutukset on tutkittava perinpohjaisesti, ennen ryhtymistä jatkotutkimuksiin ja - testaukseen. HAARP on yleisölle miltei täysin tuntematon hanke ja sen vuoksi onkin tärkeää lisätä yleisön tietoisuutta siitä. HAARP on yhteydessä 50 vuotta käynnissä olleeseen intensiiviseen ja selkeästi sotilaalliseen avaruustutkimukseen, jota on tehty mm. osana "tähtien sota"-ohjelmaa ja jolla pyritään valvomaan ilmakehän yläosaa ja viestintäyhteyksiä.
Tällaista tutkimusta on pidettävä ympäristöä vakavasti vahingoittavana, ja sillä voi olla arvaamattomat vaikutukset ihmisten elämään. Kukaan ei tiedä varmasti vielä tässä vaiheessa, millaisia vaikutuksia HAARPilla voi olla.

Sotilaalliseen tutkimukseen liittyvää salassapitokulttuuria on vastustettava. Tässäkin yhteydessä on edistettävä avoimuutta ja sotilaallisten tutkimushankkeiden demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

Tietyt kansainväliset lait (yleissopimus ympäristön muuttamismenetelmien sotilaallisen tai muun vihamielisen käytön kieltämiseksi, The Antarctic Treaty (Etelämannerta koskeva sopimus), yleissopimus valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet ja YK:n merioikeusyleissopimus) saavat HAARPin näyttämään erittäin arveluttavalta, ei vain inhimillisestä ja poliittisesta, vaan myös oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna.
Etelämannerta koskevassa sopimuksessa määrätään, että Etelämannerta saa hyödyntää vain rauhanomaisiin tarkoituksiin (26).

Tämä merkitsisi sitä, että HAARP on kansainvälisen oikeuden vastainen. Uusien asejärjestelmien kaikki vaikutukset on annettava riippumattomien kansainvälisten elinten tutkittaviksi. On laadittava uusia kansainvälisiä sopimuksia ympäristön suojelemiseksi sodassa tarpeettomalta tuhoutumiselta.

- suom. Isto Porkka

KayinMinijääkausi.Luonut: KayinKeskiviikko 19.01.2011 13:38

Päivän piristyksiä luvassa.

http://ilmastohuijaus.blogspot.com/2010/12/minijaakausi-alkaa-nyt-skeptiset.html

Ja kommenteissa ne piristykset:

"Nyt jo on havaitavissa arktisen merijään lisääntyminen. http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seaice.anomaly.arctic.png"

"Todellakin: http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm"

Tuo jälkimmäinen on melko varmasti piruilua edelliselle, mutta tuosta ensimmäisestä on niin vaikea sanoa onko se kaveri tosissaan vai ei.

Ai että minä rakastan näitä :) Vuosikymmeniä biologieja on kiusanneet kreationistit, nyt on sitten alettu kiusaamaan ilmastofyysikoitakin. Kun näille vaan vielä nimen keksisi... :)

GJN[Ei aihetta]Luonut: GJNMaanantai 12.07.2010 20:14

huoneistomme lämpötila lattialla: +30c
huoneistomme lämpötila katossa: +34c
lämpötila ulkona varjossa: +36c

---

TÄTÄ voisi kutsua ilmastonlämpenemiseksi, toisin kuin talvea.

tuner200 metriä syvä reikäLuonut: tunerKeskiviikko 12.08.2009 15:25

.. olis tulossa meidän pihalle maanantaina.

Pitkän pohdinnan jälkeen menin tilaamaan maalämpötsydeemit. Nykyinen yösähköllä varattava sähkölämmitys nimittäin maksaa ihan kosmisesti. Vaikka maalämpö investointina onkin melko kallis, maksaa se itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa. Lainan kuukausierä tulee olemaan samaa luokkaa kuin säästyvä sähkölasku. Jos (kun) sähkön hinta nousee niin homma on maksanut itsensä takas jo aiemmin. Kaupanpäälliseksi saa tietysti hyvän mielen kun töllin lämmitys on myös merkittävästi ekologisempaa.

Jokusen egen voi säästää myös laittamalla katolle vähän lisää eristettä ja vaihtamalla ikkunoiden sisälasit lämpölasielementeiksi, mutta täytyy tehdä niistä vielä tarkempia laskelmia ja ihmetellä hommaa enempi joskus ensi kesänä.
Vaihtelee ihan älyttömästi. Välillä on ollu tosi pitkiikin kylmii jaksoi, et ei nouse 20 asteeseen vaik viikkoon. Sit saattaa ollu yks 27 asteen päivä ja sen jälkeen jatkuu kolme päivää 18 astetta :S

Huomenna tulee kyllä kylmyysennätys koko täällävieettämälleni ajalle. Yöllä 13 astetta O.O
Mähän jäädyn...!! oon hankkiutunu kaikista peitoista eroon ja mul on vaan ohut futon ku eilenki oli 30 astetta ja vaikee nukkuu... et yöllä tulee kivaa kun sisällä ja ulkona on se sama lämpötila, ei oo sellasta hienoutta kun keskuslämmitys.
Luonnonsuojelijat vastustavat jätteenpolton tukemista

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa

8.5.2009



LUONNONSUOJELIJAT TUOMITSEVAT JÄTTEENPOLTON TUKEMISEN



Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin mielestä TEM tuhlaa uusiutuvan energian tukia väärään paikkaan antaessaan tukea jätteenpolttoon. TEM aikoo tukea Lahti Energian kaasutuslaitoksen rakentamista lähes 15 miljoonalla eurolla.

"Uusiutuviin energialähteisiin tarkoitettujen tukien ohjaaminen jätteiden polttoon on ilmaston ja luonnonvarojen käytön kannalta kestämätöntä politiikkaa. Jätteenpolton energian tuotosta pääosa on fossiilista alkuperää. Energiatuet tulee jätteenpolton sijaan ohjata oikeasti päästöjä vähentäviin energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Tukia käytetään nyt selvästi väärin ja ilmastopolitiikan kannalta haitalliseen toimintaan", toteaa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja, ilmastovastaava Leo Stranius.

Jokainen uusi jätteenpolttolaitos estää laajalla alueella jätteen synnyn ehkäisyn kehittämisen ja kierrätyksen lisäämisen. Polttolaitokset ovat kalliita ja lisäksi tarvitaan valtava jäterekkaralli. Jo nyt Lahden seudulta viedään jätettä poltettavaksi Kotkassa toimivaan polttolaitokseen. Ekokemin Riihimäen laitokselle kuljetetaan poltettavaa jätettä jo Oulusta, Turusta ja Raaseporista. Myös Ruotsista löytyy varoittava esimerkki: sinne tuodaan ulkomailta vuosittain jo 600 000 tonnia jätettä poltettavaksi. "Tuotaisiinko Lahden laitokselle jätteet Pietarista?" ihmettelee piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen.

TEM:n tukipäätös Lahti Energian kaasutuslaitokselle merkitsee, että uusiutuvan energian tuella lisätään päästöjä ja materiaalin turhaa kulutusta. Tuki on myös kannanotto jätelakia vastaan, koska ensijaisesti pitäisi ehkäistä jätteen syntyä ja sen jälkeen kierrättää.

Päätös on peruttava ja tuki ohjattava energiansäästötoimiin sekä aidosti uusiutuville ja päästöjä vähentäville energiamuodoille, kuten puu- ja tuulivoimalle sekä biokaasulaitosten kehittämiseen.



Lisätietoja



- ilmastovastaava Leo Stranius, puhelin 040 754 7371

- toiminnanjohtaja Ursula Immonen, puhelin 044 258 0598

- jäteasiantuntija Erja Heino, puhelin 0400 837 377



Taustatietoa:



Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin verkkosivut:

www.sll.fi/uusimaa

- kannanotot ja tiedotteet jätteenpoltosta



Suomen luonnonsuojeluliitto

www.sll.fi

- Eduskunnan talousvaliokunnalle lausunto energia- ja

ilmastostrategiasta (pdf) 8.5.2009

http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2009/index_html



Jätteenpoltosta

- Biojätteestä, lietteistä ja lannasta tuotettava biokaasu ja kaatopaikkakaasu on hyödynnettävä liikennepolttoaineena tai lämmön tuotannossa.

Esimerkiksi vain puolet pääkaupunkiseudun biojätteestä otetaan talteen, loppu päätyy kaatopaikan täytteeksi. Biojätteen lisäksi lietteet ja lanta ovat hyviä biokaasun lähteitä. Talteen otetusta kaatopaikkakaasusta jää nyt hyödyntämättä pääkaupunkiseudulla 40 %.

- Jätteenpolton päästöt:

Jätteenpoltto on saatu energiantuotantomuotona näyttämään ilmaston kannalta hyvältä käyttämällä sille väärää päästökerrointa. Sekajätteen päästökerroin on keskimäärin 60, mikä on korkeampi kuin esimerkiksi maakaasulla. Polttoainekäyttöön lajitellun ja käsitellyn yhdyskuntajätteen päästökerroinkin on 45. Jätteenpoltolle käytetty kerroin 31,8 perustuu lajiteltuun, puhtaaseen ja kuivaan teollisuusjätteeseen. Todennäköisesti poltettavaa jätettä jouduttaisiin jatkossa tuomaan myös ulkomailta.

Tuki Lahden kaasutuslaitokselle lisää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna jätelain ensisijaisiin tavoitteisiin, ehkäisyyn ja kierrätykseen. Jätteen synnyn ehkäisy vähentää tehokkaimmin ilmastovaikutuksia. Parhaita jätteen hyödyntämistapoja ovat puolestaan menetelmät, joilla hyödynnetään samalla jätteen materiaalit ja energia. Jäteperäisillä biokaasulla, etanolilla ja dieselillä voidaan korvata fossiilisia liikennepolttoaineita. Fossiilista kaukolämmön ja sähkön tuotantoa voidaan puolestaan korvata aidosti uusiutuvalla puulla.

- TEM

tiedote tuesta Lahti Energialle

http://www.tem.fi/?89519_m=95369&s=2471


Europarlamenttiehdokas Hanna Holopainen (Vihr) Haminassa:
9.5.2009

ILMASTOASIAT EVÄT SAA JÄÄDÄ TAANTUMAN JALKOIHIN

Vihreä liitto hyväksyi Eurooppa-ohjelman valtuuskunnan kokouksessa 19.4.
Vihreän Eurooppa-ohjelman keskeisin tavoite on vahvistaa demokraattista ja
oikeudenmukaista Eurooppaa. Globaali talouskriisi oli hyvä opetus siitä,
että vastuuta Euroopan taloudesta ei saa luovuttaa markkinavoimille.
Ohjelmassa vaaditaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja veroparatiisien
sulkemista.

- Talouskriisin torjunta kuuluu tasapuolisesti kaikille. Koko Euroopan
alueella on vihdoin otettava pankit ja sijoitusrahastot valvontaan ja
säänneltäviksi. Veroparatiisit on suljettava niin EU:ssa kuin muuallakin
maailmassa. Maailmanlaajuisesti on toteutettava nopeiden voittojen
tavoittelua hillitsevä transaktiovero. Hanna Holopainen toteaa.

Vihreät kannattavat vahvaa demokraattista Euroopan unionia, jonka merkitys
maailmassa vain kasvaa. Yhteistä ulko-, turvallisuus- ja
puolustuspolitiikkaa on vahvistettava, ja EU:lle halutaan yhtenäinen edustus
YK:ssa. EU:sta halutaan tehdä rauhanneuvottelun ja sovittelun suurvalta.

- Talouskriisiä suurempi uhka koko globaalille maailmalle ja Euroopalle on
ilmastonmuutos. Vaikka taantuman aikana ilmaston tilanne paranee aina
automaattisesti, niin tämä kysymys ei saa jäädä nyt taantuman jalkoihin.
Ilmastonmuutoksen torjunta on EU:n vakavin haaste maailmassa. Vain pysymällä
kansainvälisten ilmastoponnistelujen johdossa unioni voi saada myös
vapaamatkustajavaltiot kantamaan oman vastuunsa. Globaali
ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii, että EU johtaa työtä kestävien tuotanto-
ja kulutustapojen kehittämiseksi, muistuttaa Holopainen.