IRC-Galleria

Tiedätkö miltä tuntuu menettää ihminen jota oikeasti rakastaa?
Ystävä, perheenjäsen, poika/tyttöystävä.. Rakkaimpansa menettäminen on ihmiselle tuskallisinta. Jos rakkaasi lentää taivaaseen, et halua jäädä katumaan sitä, ettet koskaan sanonut hänelle, kuinka paljon häntä rakastit. Et halua surra sitä, miksi et halannut häntä viime kerran kun näitte. Mielessäsi pyörii vain tuhat ajatusta mitä olisit voinut tehdä toisin.. Sen vuoksi, ettei tarvitsisi katua, kerro ystävillesi, poika/tyttöystävällesi, perheellesi ja muille tärkeille ihmisille, kuinka paljon heitä rakastat. Muista osoittaa välittämisesi heille tarpeeksi usein. Sillä koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua. Paras ystäväsi voi joutua huomenna auto-onnettomuuteen ja menettää henkensä, mitä vain voi tapahtua. Mutta tärkeän ihmisen voi menettää myöskin toisellakin tapaa. Ystäväsi voi yhtäkkiä kääntää selkänsä, jättää sinut. Rakkautesi voi lausua vain kaksi sanaa; "jätän sinut" ja se kaikki olisi ohi. Miltä tuntuisi, kun yhtäkkiä ystävä, jolle kerroit kaiken, joka oli ainut johon luotit, ei enää olisikaan vierelläsi? Tai kumppanisi, jonka kanssa jaoit kaiken, jota oikeasti rakastit, hylkäisi sinut? Tässä maailmassa ihmisiin ei voi luottaa. Ihmiset pettää, jättää, puukottaa selkään, eikä koskaan ajattele seurauksia. Mutta älä sinä tee niin. Ole luottamuksen arvoinen, jos joku kertoo sinulle jotakin, älä kerro siitä muille. Jos olet seurustelusuhteessa, älä koskaan koske toisiin. Rehellisyys on kaikista tärkeintä, sillä jokainen meistä tekee virheitä, mutta harva meistä niistä uskaltautuu sanomaan. Jos teet väärin, kerro siitä. Pikku jutut tekevät sinusta paremman ihmisen. Lupaa yrittää miettiä tekojasi.. Yritä olla hyvä ihminen.. Siitä sinut palkitaan.
Jos tämä teksti yhtään pisti sinua ajattelemaan asioita, lisää tämä blogiisi.

Nyt on sitte 26 tuntia täynnä siis valvottu eikä oikeen osaa selittää eikä kirjottaa...Käytii uimassa ja sitte oltiin viestiä ja mähöttiin kodassa ft. penikat,Milla ja Jaakko.Jaakko lähti sitte aamulla 10 aikaa,ei ollu ees henkevät keskustelut :'D Mutta joo kahvin voimalla me tästä selvitään vaikkei ainakaa vielä uskois...

Kyl pappa on hupiveikko, ku viimeks ku se soitti se san et se antaa mul 10 000 ku alan opiskelee, ja eile, se soit ja sil oli kauhee halu ostaa mul mopo : DD

katoku en ollu perjantankaa mtn ottannu?:o vai otinko?

no lauantain menin papalt lainaa rahaa ja sitte olin just lähös ja nousin penkist ja olin menos laittaa kenkii jalkaa sit sanoin vaa papalle et joo lainaan sun vessaa ja menin oksentaa ja pappa vaa kattoo vieres ja sanoo et JOO O TOLLEE SIIN KÄY KU JUO ALKOHOLII :: DDDDD

Mä wakastan! <3

pappa toivotti hyvät kesät tänää ja anto kouraan neliä tonnia (; ihanaaaaaaa , mitä sitä tekis ?!?!?!

Pappa koskaan kertonut ei
Että vuodet menneet häneltä voimia vei
Ei edes pyytänyt ymmärtämään
Että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää
Pappa lähti ikävä jää
Viimeinen lento niin hieno niin hento
Lempeät tuulet papan saattoi matkaan
Hän oli vapaa niin kuin on sudenkorento
Lennolla jolta ei palannutkaan

12.5 tasan 90vuotta sitten syntyi papan veli Jouko, se pistää kyllä ajattelemaan. Jos Jouko olis vielä elossa, minkälainen se olisi nyt? Jos pappa olisi vielä elossa, minkälainen se olisi nyt? Mä en hirveästi muista Joukosta mitään, mutta kaiken mitä mä olen siitä kuullu (koska mä synnyin päivän sen synttäreiden jälkeen, mä oli kuulemma sen paras synttärilahja), voin uskoa, että se on ollut aika kiva ja rakastava vanha papparainen?

Tän koko viimesen viikon ajan erityisesti pappa on ollut paljon mun ajatuksissa, en tiedä miksi, mutta olis kiva, jos se olis nyt täällä ja sille vois kertoa kaikki asiat mitä on tapahtunut näiden 1½vuoden aikana :/ Mä muistan sen kerran, kun täytin 18vuotta ja pappa soitti mulle puhelimella, että kun tuun kotiin se ostaa mulle jätskiä. Ja silloin, kun sen synttärit olis ollut 20.8.2007, se sano, että tekee kakun ja ostaa jätskiä, kun tuun käymään ja sitten se kaatui siellä kaupassa, joutui sairaalaan ja nukkui pois 4.9.2007 ! Sen päivän mä muistan ikuisesti, kun isä soitti, että nyt pappa on nukkunu pois, mä vaan itkin ja itkin ja itkin, hoin vaan isälle puhelimessa että "ei ei ei se nyt voinu vielä kuolla, mä en kerenny näkemään sitä", vaikka se oli ainoastaan hyvä asia, ettei sen tarvinnut kärsiä enää. Silti vieläkin nousee pala kurkkuun, kun ajattelee, että minkälaista olisi nyt, jos pappa olisi elossa? Ostaisko se vieläkin jätskiä mulle? Papan kuolema oli se, mitä aina eniten nuoruudessani pelkäsin, ajattelin että sitten kun se tapahtuu, mä vaan itken enkä pysty tekemään mitään viikkoihin, jostain kumman syystä mä kuitenkin pystyin repimään itseni sängystä ylös ja takaisin elämään. Oli pakko saada muuta ajateltavaa, oli pakko mennä töihin, vaikka mulle töissä sanottiin ettei todellakaan ole pakko tulla!

Siitä asti mä olen kasvanut niin paljon ihmisenä, se oli aikaa jolloin mun oli pakko pärjätä.. Se oli se aika, kun mun oli pakko lähteä tavallaan myös pakoon joitain tilanteita mun elämässä, kokeilla kaikkea uutta ja mielenkiintoista.. Tällä viittaan Helsinkiin lähtöä, kokemuksia siellä joita ei voi koskaan tulla katumaan.
Mä en halua koskaan unohtaa mun lapsuutta, en koskaan, vaikka mun lapsuus ei aina mitään herkkua ollutkaan, kenenkä olisi? :o Mikä tässä asiassa on oudointa on se, että huomenna mä olen syntynyt tasan 20 vuotta sitten, se kuulostaa mun mielestä ikuisuudelta :o Vasta kymmenen vuotta sittenhän mä vietin 10synttäreitä jossa oli ihan täysin eri porukka, kun mun 20vuotis synttäreillä tulee olemaan.. Käsittämätöntä, miten ystävät vaihtuu niin täysin vuosien varrella? Tätäkö tää vanheminen nyt sitten teettää, kaikki ne asiat mitä ei ole edes aina muistanut, muistuu mieleen ja vaikka joskus asiat olisivatkin olleet perseestä niin silti jälkeenpäin tajuaa miten hyvä sekin kokemus loppupeleissä oli ja miten erilainen ihminen ilman sitäkin olisi? Ja niistä kokemuksista minä olen erittäin onnellinen !

Ps. Itkekää tai naurakaa, mä en tiedä kumpaa mun pitäs tehä :) <3

Jäi ahkera työsi muistoksi meille,
hyvän sydämes ohjeet elämän teille.
Sä aina muistit ja huolta kannoit,
et paljon pyytänyt vaan kaikkesi annoit. ♥

Hetkistä ajoilta lapsuuden ja
monista vuosista jälkeen sen,
sua kiitämme paappamme kultainen! ♥

Kiitos Paappa rakkaudestasi,
Hyvää matkaa! ♥

Lastenlapsesi,
Satu

Kauhee päivän kuva, käy vaan sääliks. :(